Acts 26

1 Agrippa said to Paul, “You have permission to speak for yourself.” Then Paul stretched out his hand and began his defense:

1 Agrippa sanoi Paavalille: »No niin, saat puhua.» Paavali aloitti käsillään elehtien:

2 “King Agrippa, I consider myself fortunate to stand before you today to defend myself against all the accusations of the Jews,

2 »Minulle on suuri onni, että saan puolustautua sinun läsnäollessasi, kuningas Agrippa.

3 especially since you are acquainted with all the Jewish customs and controversies. I beg you, therefore, to listen to me patiently.

3 Sinähän olet juutalaisten lakien ja tapojen erikoistuntija. Toivon, että jaksat sen tähden kuunnella minua kärsivällisesti!

4 Surely all the Jews know how I have lived from my earliest childhood among my own people, and also in Jerusalem.

4 Kuten juutalaiset hyvin tietävät, sain uskontomme mukaisen kasvatuksen lapsena Tarsossa ja myöhemmin Jerusalemissa.

5 They have known me for a long time and can testify, if they are willing, that I lived as a Pharisee, adhering to the strictest sect of our religion.

5 Jos he vain haluavat myöntää, he voivat todistaa, että noudatin ankarana fariseuksena erittäin tarkasti juutalaisten lakia ja tapoja.

6 And now I stand on trial because of my hope in the promise that God made to our fathers,

6 Syytösten takana on kuitenkin jotain muuta: se, että minä luotan lupaukseen, jonka Jumala antoi esi-isillemme.

7 the promise our twelve tribes are hoping to see fulfilled as they earnestly serve God day and night. It is because of this hope, O king, that I am accused by the Jews.

7 Israelin kaksitoista heimoa odottavat yötä päivää tämän lupauksen toteutumista. Jostakin syystä minua kuitenkin pidetään tämän toivon tähden rikollisena.

8 Why would any of you consider it incredible that God raises the dead?

8 Onko rikollista uskoa ylösnousemukseen? Onko teistä mahdotonta uskoa, että Jumala herättää kuolleet?

9 So then, I too was convinced that I ought to do all I could to oppose the name of Jesus of Nazareth.

9 Luulin aikaisemmin, että minun pitää taistella kaikin voimin Jeesus Nasaretilaiseen uskovia vastaan.

10 And that is what I did in Jerusalem. With authority from the chief priests I put many of the saints in prison, and when they were condemned to death, I cast my vote against them.

10 Vangitsin heitä joukoittain ylipappien luvalla Jerusalemissa ja äänestin heidän kuolemantuomionsa puolesta.

11 I frequently had them punished in the synagogues, and I tried to make them blaspheme. In my raging fury against them, I even went to foreign cities to persecute them.

11 Yritin kiduttamalla saada kristittyjä kiroamaan Kristuksen. Etsin heitä kiihkoissani kaukaa ulkomaiden kaupungeistakin.

12 In this pursuit I was on my way to Damascus with the authority and commission of the chief priests.

12 Ylipappien valtuuttamana lähdin kerran Damaskoon tällaiselle matkalle.

13 About noon, O king, as I was on the road, I saw a light from heaven, brighter than the sun, shining around me and my companions.

13 Olimme tiellä, kun puolen päivän aikaan minun ja matkatovereideni ympärillä leimahti äkkiä auringonpaistetta kirkkaampi valo.

14 We all fell to the ground, and I heard a voice say to me in Hebrew, ‘Saul, Saul, why do you persecute Me? It is hard for you to kick against the goads.’

14 Kaaduimme kaikki maahan, ja kuulin äänen kysyvän hepreaksi:’Saul, Saul, miksi vainoat minua? Vahingoitat sillä vain itseäsi.’

15 ‘Who are You, Lord?’ I asked. ‘I am Jesus, whom you are persecuting,’ the Lord replied.

15 Kysyin puhujalta:’Kuka oikein olet?’ Ääni vastasi:’Olen Jeesus, jota vainoat.

16 ‘But get up and stand on your feet. For I have appeared to you to appoint you as a servant and as a witness of what you have seen from Me and what I will show you.

16 Nouse seisomaan! Olen ilmestynyt sinulle siksi, että teen sinusta palvelijani ja todistajani. Sinun on kerrottava maailmalle mitä nyt näit ja mitä vielä saat nähdä.

17 I will rescue you from your own people and from the Gentiles. I am sending you to them

17 Suojelen sinua sekä juutalaisilta että pakanoilta, joiden luokse sinut lähetän.

18 to open their eyes, so that they may turn from darkness to light and from the power of Satan to God, that they may receive forgiveness of sins and an inheritance among those sanctified by faith in Me.’

18 Tehtäväsi on avata heidän silmänsä näkemään totuus: turvautumalla minuun he voivat tulla pimeydestä, saatanan hallinnasta, Jumalan valoon, saada syntinsä anteeksi ja periä ikuisen elämän yhdessä muiden Jumalan lasten kanssa.’

19 So then, King Agrippa, I was not disobedient to the heavenly vision.

19 Ymmärrät varmasti, kuningas Agrippa, etten voinut olla tottelematta tuota ääntä.

20 First to those in Damascus and Jerusalem, then to everyone in the region of Judea, and then to the Gentiles, I declared that they should repent and turn to God, performing deeds worthy of their repentance.

20 Julistin ensin Damaskossa, sitten Jerusalemissa ja koko Juudeassa – ja myös pakanoille, että kaikkien on luovuttava synneistään ja tultava Jumalan luo. Elämänmuutos näkyisi sitten arkipäivän toiminnassa.

21 For this reason the Jews seized me in the temple courts and tried to kill me.

21 Tästä asiasta saamasin temppelissä, kun juutalaiset ottivat minut kiinni ja yrittivät tappaa.

22 But I have had God’s help to this day, and I stand here to testify to small and great alike. I am saying nothing beyond what the prophets and Moses said would happen:

22 Jumala on suojellut minua, niin että olen saanut kulkea puhumassa sekä pienille että suurille. Myös Mooses ja profeetat julistivat samaa sanomaa:

23 that the Christ would suffer, and as the first to rise from the dead, would proclaim light to our people and to the Gentiles.”

23 Messias joutuu kärsimään, herää ensimmäisenä kuolleista ja on sen tähden uusi valo sekä pakanoille että juutalaisille.»

24 At this stage of Paul’s defense, Festus exclaimed in a loud voice, “You are insane, Paul! Your great learning is driving you to madness!”

24 Silloin Festus huusi: »Olet hullu! Uskonto on sekoittanut pääsi!»

25 But Paul answered, “I am not insane, most excellent Festus; I am speaking words of truth and sobriety.

25 Mutta Paavali vastasi: »Ei suinkaan, arvoisa maaherra, olen täysin järjissäni ja kaikki, mitä olen puhunut, on totta.

26 For the king knows about these matters, and I can speak freely to him. I am confident that none of this has escaped his notice, because it was not done in a corner.

26 Kuningas Agrippalle nämä asiat ovat tuttuja, ja siksi puhun rohkeasti. Nämähän eivät ole tapahtuneet missään syrjäkulmilla.

27 King Agrippa, do you believe the prophets? I know you do.”

27 Kuningas, uskotko profeettojen kirjoituksiin? Tiedän, että uskot.»

28 Then Agrippa said to Paul, “Can you persuade me in such a short time to become a Christian?”

28 Agrippa sanoi: »Vähälläpä luulet tekeväsi minusta kristityn.»

29 “Short time or long,” Paul replied, “I wish to God that not only you but all who hear me this day may become what I am, except for these chains.”

29 Paavali vastasi: »Vähällä tai paljolla: rukoilen Jumalaa, että teistä kaikista tulisi samanlaisia kuin minä – ilman kahleita tietysti!»

30 Then the king and the governor rose, along with Bernice and those seated with them.

30 Kuningas, maaherra, Bernike ja muu yleisö poistuivat salista.

31 On their way out, they said to one another, “This man has done nothing worthy of death or imprisonment.”

31 Keskustellessaan asiasta keskenään he totesivat: »Ei tämä mies ansaitse vankeutta tai kuolemantuomiota.»

32 And Agrippa said to Festus, “This man could have been released if he had not appealed to Caesar.”

32 Agrippa huomautti Festukselle: »Hänet olisi voinut päästää vapaaksi, ellei hän olisi vedonnut keisariin.»