Luke 13

1 At that time some of those present told Jesus about the Galileans whose blood Pilate had mixed with their sacrifices.

1 Jeesus sai näihin aikoihin tietää, että Pilatus oli surmauttanut joitakin Galilean juutalaisia näiden ollessa uhraamassa Jerusalemin temppelissä.

2 To this He replied, “Do you think that these Galileans were worse sinners than all the other Galileans, because they suffered this way?

2 »Luuletteko, että he olivat suurempia syntisiä kuin muut galilealaiset, kun heidän kävi näin?» Jeesus kysyi.

3 No, I tell you. But unless you repent, you too will all perish.

3 »Varmasti eivät! Ettekö tajua, että tuhoudutte itsekin, jos ette käänny omilta teiltänne Jumalan luo?

4 Or those eighteen who were killed when the tower of Siloam collapsed on them: Do you think that they were more sinful than all the others living in Jerusalem?

4 Entä ne kahdeksantoista miestä, jotka kuolivat, kun Siiloan torni kaatui heidän päälleen? Olivatko he Jerusalemin pahimpia syntisiä?

5 No, I tell you. But unless you repent, you too will all perish.”

5 Varmasti eivät! Tekin tuhoudutte, ellette käänny.»

6 Then Jesus told this parable: “A man had a fig tree that was planted in his vineyard. He went to look for fruit on it but did not find any.

6 Hän kertoi kuvaavan esimerkin: »Eräs mies istutti puutarhaansa viikunapuun ja kävi usein katsomassa, joko se alkaisi tuottaa hedelmää, mutta turhaan.

7 So he said to the keeper of the vineyard, ‘Look, for the past three years I have come to search for fruit on this fig tree and haven’t found any. Therefore cut it down! Why should it use up the soil?’

7 Lopulta hän käski puutarhuria kaatamaan puun.’Olen odottanut kolme vuotta, mutta yhtään viikunaa siinä ei ole kasvanut’, hän sanoi.’Ei kannata enää nähdä vaivaa. Voimme käyttää maan hyödyllisemminkin.’

8 ‘Sir,’ the man replied, ‘leave it alone again this year, until I dig around it and fertilize it.

8 ’Anna sille vielä mahdollisuus’, puutarhuri pyysi.’Yritetään yksi vuosi. Minä lannoitan ja hoidan sitä hyvin.

9 If it bears fruit next year, fine. But if not, you can cut it down.’”

9 Ensi vuonna varmaan jo saamme viikunoita. Jos niitä ei tule, hävitän sen sitten.’»

10 One Sabbath Jesus was teaching in one of the synagogues,

10 Opettaessaan eräänä sapattina synagogassa

11 and a woman there had been disabled by a spirit for eighteen years. She was hunched over and could not stand up straight.

11 Jeesus näki vaikeavammaisen naisen, joka oli joutunut kulkemaan selkä koukussa kahdeksantoista vuotta.

12 When Jesus saw her, He called her over and said, “Woman, you are set free from your disability.”

12 Jeesus kutsui hänet luokseen ja sanoi: »Nainen, olet päässyt vammastasi!»

13 Then He placed His hands on her, and immediately she straightened up and began to glorify God.

13 Hän kosketti naista, ja tämä pystyi heti oikaisemaan selkänsä. Nainen alkoi ääneen ylistää Jumalaa.

14 But the synagogue leader was indignant that Jesus had healed on the Sabbath. “There are six days for work,” he told the crowd. “So come and be healed on those days and not on the Sabbath.”

14 Synagogan johtaja oli kuitenkin hyvin vihainen, koska Jeesus oli parantanut naisen sapattina. Hän huusi kansalle: »Viikossa on kuusi päivää työntekoa varten. Tulkaa silloin parannuttamaan itsenne älkääkä sapattina!»

15 “You hypocrites!” the Lord replied. “Does not each of you on the Sabbath untie his ox or donkey from the stall and lead it to water?

15 Mutta Herra vastasi: »Oletpa sinä tekopyhä! Teet itsekin sapattina työtä. Viet karjasi navetasta ulos juomaan.

16 Then should not this daughter of Abraham, whom Satan has kept bound for eighteen long years, be released from her bondage on the Sabbath day?”

16 Teinkö väärin vapauttaessani juuri pyhäpäivänä tämän juutalaisen naisen kahleista, joissa saatana on pitänyt häntä kahdeksantoista vuotta?»

17 When Jesus said this, all His adversaries were humiliated. And the whole crowd rejoiced at all the glorious things He was doing.

17 Hänen vihamiehensä häpesivät, ja kansa oli riemuissaan ihmeistä, joita hän teki.

18 Then Jesus asked, “What is the kingdom of God like? To what can I compare it?

18 Hän alkoi taas puhua heille Jumalan valtakunnasta: »Millainen tuo valtakunta on? Miten kuvailisin sitä?

19 It is like a mustard seed that a man tossed into his garden. It grew and became a tree, and the birds of the air nested in its branches.”

19 Se on kuin pieni sinapinsiemen, joka istutetaan puutarhaan. Pian siitä kasvaa suuri puu, jonka oksille linnut pesivät.

20 Again He asked, “To what can I compare the kingdom of God?

20–21 Taivaan valtakuntaa voidaan myös verrata hiivaan, joka on sekoitettu taikinaan. Hiivan olemassaolo tulee näkyviin vasta sitten, kun taikina nousee.»

21 It is like leaven that a woman took and mixed into three measures of flour, until all of it was leavened.”

22 Then Jesus traveled throughout the towns and villages, teaching as He made His way toward Jerusalem.

22 Hän jatkoi kulkuaan kylästä toiseen ja kaupungista kaupunkiin pyrkien jatkuvasti Jerusalemia kohti. Joka paikassa hän opetti ihmisiä.

23 “Lord,” someone asked Him, “will only a few people be saved?” Jesus answered,

23 Joku kysyi häneltä: »Pelastuvatko vain harvat?» Hän vastasi:

24 “Make every effort to enter through the narrow door. For many, I tell you, will try to enter and will not be able.

24–25 »Taivaan ovi on ahdas. Yrittäkää kaikin voimin päästä siitä sisään, sillä totuus on, että monet sinne kyllä pyrkivät, mutta sitten kun isäntä lukitsee oven, on jo myöhäistä. Jos silloin jäätte ulkopuolelle, kolkutatte oveen ja pyydätte:’Herra, avaa’, niin hän vastaa:’En tunne teitä.’

25 After the master of the house gets up and shuts the door, you will stand outside knocking and saying, ‘Lord, open the door for us.’ But he will reply, ‘I do not know where you are from.’

26 Then you will say, ‘We ate and drank with you, and you taught in our streets.’

26 Te sanotte siihen:’Mehän söimme kanssasi ja sinä opetit meidän kaduillamme.’

27 And he will answer, ‘I tell you, I do not know where you are from. Depart from me, all you evildoers.’

27 Hän vastaa:’Minä en tunne teitä, vaikka olette noin varmoja itsestänne. Menkää tiehenne!’

28 There will be weeping and gnashing of teeth when you see Abraham, Isaac, Jacob, and all the prophets in the kingdom of God, but you yourselves are thrown out.

28 Te itkette ja kiristelette hampaitanne, kun seisotte ulkopuolella ja näette Aabrahamin, Iisakin, Jaakobin ja kaikkien profeettojen olevan sisällä valtakunnassa.

29 People will come from east and west and north and south, and will recline at the table in the kingdom of God.

29 Joka puolelta maailmaa tulee ihmisiä, joille on varattu paikka.

30 And indeed, some who are last will be first, and some who are first will be last.”

30 Monia, joita nyt halveksitaan, kunnioitetaan silloin syvästi, ja toiset, joita nyt erityisesti arvostetaan, ovat silloin kaikkein vähäpätöisimpiä.»

31 At that very hour, some Pharisees came to Jesus and told Him, “Leave this place and get away, because Herod wants to kill You.”

31 Jonkin ajan kuluttua muutamat fariseukset tulivat sanomaan hänelle: »Lähde pois täältä, jollet tahdo joutua Herodeksen kynsiin.»

32 But Jesus replied, “Go tell that fox, ‘Look, I will keep driving out demons and healing people today and tomorrow, and on the third day I will reach My goal.’

32 Jeesus vastasi: »Menkää sanomaan sille ketulle, että aion tänään ja huomenna parantaa ihmisiä ja ajaa ulos pahoja henkiä, mutta kolmantena päivänä pääsen määränpäähäni.

33 Nevertheless, I must keep going today and tomorrow and the next day, for it is not admissible for a prophet to perish outside of Jerusalem.

33 Niin, vielä tämän päivän, huomisen ja ylihuomisen aion kulkea eteenpäin, sillä ei sovi, että Jumalan profeetta surmataan muualla kuin Jerusalemissa.

34 O Jerusalem, Jerusalem, who kills the prophets and stones those sent to her, how often I have longed to gather your children together as a hen gathers her chicks under her wings, but you were unwilling!

34 Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka murhaat profeetat ja kivität ne, jotka tulevat sinua auttamaan! Miten usein olenkaan tahtonut koota lapsesi niin kuin kana kokoaa poikasensa turvaan siipiensä alle, mutta te ette ole tahtoneet.

35 Look, your house is left to you desolate. And I tell you that you will not see Me again until you say, ‘Blessed is He who comes in the name of the Lord.’”

35 Teidän talonne autioituu. Ette näe minua, ennen kuin sanotte:’Ole tervetullut, sinä, joka tulet Herran nimessä!’»