Mark 9

1 Then Jesus said to them, “Truly I tell you, there are some standing here who will not taste death before they see the kingdom of God arrive with power.”

1 Jeesus sanoi oppilailleen jatkaen äskeistä puhettaan: »Voitte olla varmoja siitä, että jotkut tässä seisovista ovat elossa vielä silloin, kun Jumalan valtakunta näkyy koko voimassaan.»

2 After six days Jesus took with Him Peter, James, and John, and led them up a high mountain by themselves. There He was transfigured before them.

2 Kuusi päivää myöhemmin Jeesus otti Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen mukaansa yksinäisyyteen vuoren huipulle. Yhtäkkiä Jeesuksen kasvot alkoivat sädehtiä kirkkautta.

3 His clothes became radiantly white, brighter than any launderer on earth could bleach them.

3 Hänen vaatteensa tulivat hohtavan valkoisiksi, niin loistaviksi, ettei kukaan olisi kyennyt saamaan sellaista kirkkautta aikaan.

4 And Elijah and Moses appeared before them, talking with Jesus.

4 Sitten hänen viereensä ilmestyivät Elia ja Mooses, jotka alkoivat puhua hänen kanssaan.

5 Peter said to Jesus, “Rabbi, it is good for us to be here. Let us put up three shelters—one for You, one for Moses, and one for Elijah.”

5 »Opettaja, tämähän on ihmeellistä!» Pietari huudahti. »Me tahtoisimme rakentaa tänne kolme lehtimajaa, yhden teille jokaiselle…»

6 For they were all so terrified that Peter did not know what else to say.

6 Hän sanoi tämän vain jotain sanoakseen, sillä oppilaat olivat kauhean peloissaan.

7 Then a cloud appeared and enveloped them, and a voice came from the cloud: “This is My beloved Son. Listen to Him!”

7 Kun Pietari vielä puhui, heidät peitti pilvi, joka esti aurinkoa näkymästä, ja pilvestä tuleva ääni sanoi: »Tämä on minun rakas Poikani. Kuunnelkaa häntä.»

8 Suddenly, when they looked around, they saw no one with them except Jesus.

8 Mutta kun he sitten katsoivat ympärilleen, Mooses ja Elia olivat lähteneet, ja Jeesus yksin oli heidän kanssaan.

9 As they were coming down the mountain, Jesus admonished them not to tell anyone what they had seen until the Son of Man had risen from the dead.

9 Kun he laskeutuivat alas vuorenrinnettä, Jeesus kielsi heitä kertomasta kenellekään, mitä olivat nähneet, kunnes hän olisi noussut kuolleista.

10 So they kept this matter to themselves, discussing what it meant to rise from the dead.

10 He pitivätkin kaiken omana tietonaan, mutta puhuivat näkemästään usein keskenään ja ihmettelivät, mitä hän mahtoi tarkoittaa »kuolleista nousemisella».

11 And they asked Jesus, “Why do the scribes say that Elijah must come first?”

11 He alkoivat kysellä häneltä asiasta, josta juutalaiset lainopettajat usein puhuivat – siitä, että Elian täytyi palata, ennen kuin Messias tulisi. Jeesus myönsi tämän todeksi.

12 He replied, “Elijah does indeed come first, and he restores all things. Why then is it written that the Son of Man must suffer many things and be rejected?

12–13 »Elia on jo tullutkin, mutta häntä kohdeltiin hyvin huonosti, aivan niin kuin profeetat olivat ennustaneet», Jeesus selitti. Sitten hän kysyi heiltä, mitä profeetat olivat mahtaneet tarkoittaa ennustaessaan, että Messias joutuu ihmisten halveksittavaksi ja suuriin kärsimyksiin.

13 But I tell you that Elijah has indeed come, and they have done to him whatever they wished, just as it is written about him.”

14 When they returned to the other disciples, they saw a large crowd around them, and scribes arguing with them.

14 Laskeuduttuaan takaisin vuoren juurelle he näkivät, että suuri ihmisjoukko oli kokoontunut alas jääneiden oppilaiden ympärille. Jotkut juutalaisten lainopettajat olivat siellä väittelemässä Jeesuksen oppilaiden kanssa.

15 As soon as all the people saw Jesus, they were filled with awe and ran to greet Him.

15 Ihmisjoukko katseli Jeesuksen lähestymistä pelon ja kunnioituksen vallassa, ja monet menivät heti tervehtimään häntä.

16 “What are you disputing with them?” He asked.

16 »Mistä täällä väitellään?» hän kysyi.

17 Someone in the crowd replied, “Teacher, I brought You my son, who has a spirit that makes him mute.

17 Eräs mies ihmisjoukon keskeltä vastasi: »Opettaja, minä toin poikani sinun parannettavaksesi – hän ei pysty puhumaan, sillä hänessä on paha henki.

18 Whenever it seizes him, it throws him to the ground. He foams at the mouth, gnashes his teeth, and becomes rigid. I asked Your disciples to drive it out, but they were unable.”

18 Ja aina kun henki saa hänessä vallan, poika kaatuu maahan ja hänen suustaan tulee vaahtoa, hän kiristelee hampaitaan ja jäykistyy. Pyysin oppilaitasi karkottamaan pahan hengen, mutta he eivät pystyneet siihen.»

19 “O unbelieving generation!” Jesus replied. “How long must I remain with you? How long must I put up with you? Bring the boy to Me.”

19 Jeesus sanoi oppilailleen: »Voi, miten vähän teillä on uskoa! Kuinka pitkään minun on vielä oltava teidän kanssanne, ennen kuin te uskotte? Miten kauan minun on kestettävä teitä? Tuokaa poika tänne!»

20 So they brought him, and seeing Jesus, the spirit immediately threw the boy into a convulsion. He fell to the ground and rolled around, foaming at the mouth.

20 Poika tuotiin, mutta kun hän näki Jeesuksen, demoni kouristi häntä pahasti, ja hän kaatui maahan. Siinä hän vääntelehti suu vaahdossa.

21 Jesus asked the boy’s father, “How long has this been with him?” “From childhood,” he said.

21 »Kuinka kauan tämä on pojassa ollut?» Jeesus kysyi isältä. »Siitä saakka, kun hän oli aivan pieni.

22 “It often throws him into the fire or into the water, trying to kill him. But if You can do anything, have compassion on us and help us.”

22 Paha henki kaataa hänet usein tuleen tai veteen saadakseen hänet surmatuksi. Sääli meitä ja tee jotakin, jos voit!»

23 “If You can?” echoed Jesus. “All things are possible to him who believes!”

23 »Jos voin?» Jeesus sanoi. »Joka uskoo, voi tehdä mitä hyvänsä.»

24 Immediately the boy’s father cried out, “I do believe; help my unbelief!”

24 Silloin isä huusi hätääntyneenä: »Uskonhan minä! Auta minua pääsemään epäuskostani.»

25 When Jesus saw that a crowd had come running, He rebuked the unclean spirit. “You deaf and mute spirit,” He said, “I command you to come out and never enter him again.”

25 Kun Jeesus näki, että ihmisjoukko oli yhä kasvamassa, hän sanoi ankarasti demonille: »Kuurouden ja mykkyyden henki, tule ulos tästä lapsesta ja jätä hänet rauhaan!»

26 After shrieking and convulsing him violently, the spirit came out. The boy became like a corpse, so that many said, “He is dead.”

26 Paha henki huusi kauhealla äänellä, kouristi uudelleen poikaa ja lähti hänestä. Poika jäi lojumaan liikkumattomana. Kansanjoukko kohahti: »Hän kuoli.»

27 But Jesus took him by the hand and helped him to his feet, and he stood up.

27 Mutta Jeesus tarttui lasta kädestä ja auttoi hänet jaloilleen. Poika nousi ylös terveenä.

28 After Jesus had gone into the house, His disciples asked Him privately, “Why couldn’t we drive it out?”

28 Myöhemmin, kun Jeesus oli eräässä talossa yksin oppilaidensa kanssa, he kysyivät häneltä: »Miksi me emme kyenneet ajamaan tuota henkeä ulos?»

29 Jesus answered, “This kind cannot come out, except by prayer.”

29 Jeesus vastasi: »Tällaiset tapaukset vaativat rukousta.»

30 Going on from there, they passed through Galilee. But Jesus did not want anyone to know,

30–31 He lähtivät siltä seudulta ja kulkivat Galilean halki. Jeesus yritti välttää julkisuutta voidakseen olla enemmän oppilaidensa kanssa ja opettaa heitä. Hän sanoi heille: »Minä, joka olen tullut taivaasta, joudun petoksen uhriksi. Minut surmataan ja kolmantena päivänä nousen kuolleista.»

31 because He was teaching His disciples. He told them, “The Son of Man will be delivered into the hands of men. They will kill Him, and after three days He will rise.”

32 But they did not understand this statement, and they were afraid to ask Him about it.

32 Mutta oppilaat eivät ymmärtäneet häntä eivätkä uskaltaneet kysyä, mitä hän tarkoitti.

33 Then they came to Capernaum. While Jesus was in the house, He asked them, “What were you discussing on the way?”

33 He saapuivat Kapernaumiin. Kun he olivat asettuneet majapaikkaansa, Jeesus kysyi oppilailtaan: »Mistä te matkalla keskustelitte?»

34 But they were silent, for on the way they had been arguing about which of them was the greatest.

34 Heitä hävetti vastata, sillä he olivat kiistelleet siitä, kuka heistä oli suurin.

35 Sitting down, Jesus called the Twelve and said, “If anyone wants to be first, he must be the last of all and the servant of all.”

35 Jeesus meni istumaan, kutsui oppilaansa ympärilleen ja sanoi: »Sen, joka haluaa olla suurin, täytyy olla vähäisin – kaikkien palvelija!»

36 Then He had a little child stand among them. Taking the child in His arms, He said to them,

36 Sitten hän asetti pienen lapsen heidän eteensä, nosti lapsen syliinsä ja sanoi heille:

37 “Whoever welcomes one of these little children in My name welcomes Me, and whoever welcomes Me welcomes not only Me, but the One who sent Me.”

37 »Joka ottaa luokseen tällaisen pienen lapsen minun nimessäni, ottaa luokseen minut, ja joka ottaa luokseen minut, ottaa luokseen minun Isäni, joka minut tänne lähetti.»

38 John said to Him, “Teacher, we saw someone else driving out demons in Your name, and we tried to stop him, because he does not accompany us.”

38 Yksi Jeesuksen oppilaista, Johannes, sanoi kerran hänelle: »Opettaja, me näimme erään miehen käyttävän sinun nimeäsi vapauttaessaan ihmisiä pahojen henkien vallasta. Me kielsimme häntä, koska hän ei kuulu meidän joukkoomme.»

39 “Do not stop him,” Jesus replied. “For no one who performs a miracle in My name can turn around and speak evil of Me.

39 »Älkää kieltäkö häntä», Jeesus sanoi, »sillä ei kukaan, joka tekee ihmeitä minun nimeeni, saman tien käänny minua vastaan.

40 For whoever is not against us is for us.

40 Se, joka ei ole meitä vastaan, on meidän puolellamme.

41 Indeed, if anyone gives you even a cup of water because you bear the name of Christ, truly I tell you, he will never lose his reward.

41 Jos joku antaa teille vaikka vain kupillisen vettä siksi, että te olette Kristuksen omia, hän ei totta totisesti ole jäävä palkkaansa vaille.

42 But if anyone causes one of these little ones who believe in Me to stumble, it would be better for him to have a large millstone hung around his neck and to be thrown into the sea.

42 Mutta jos joku riistää uskon yhdeltäkin näistä pienistä, jotka turvautuvat minuun, sille ihmiselle olisi parempi, jos hänet heitettäisiin myllynkivi kaulassa mereen.

43 If your hand causes you to sin, cut it off. It is better for you to enter life crippled than to have two hands and go into hell, into the unquenchable fire.

43 Jos kätesi tekee sellaista, mikä on väärin, leikkaa se pois. On parempi päästä käsipuolena ikuiseen elämään kuin joutua kumpikin käsi tallella helvetin sammumattomaan tuleen.

44

45 If your foot causes you to sin, cut it off. It is better for you to enter life lame than to have two feet and be thrown into hell.

45 Jos jalkasi vie sinut pahaan, hakkaa se pois! Parempi sinun on päästä ikuiseen elämään rampana kuin molemmat jalat tallella joutua kadotukseen.

46

47 And if your eye causes you to sin, pluck it out. It is better for you to enter the kingdom of God with one eye than to have two eyes and be thrown into hell,

47 Ja jos silmäsi houkuttelee sinua syntiin, revi se pois. On parempi päästä silmäpuolena Jumalan valtakuntaan, kuin molemmilla silmillään katsella helvetin tulta,

48 where ‘their worm never dies, and the fire is never quenched.’

48 missä mato ei koskaan kuole eikä tuli sammu.

49 For everyone will be salted with fire.

49 Jokainen ihminen joutuu koeteltavaksi.

50 Salt is good, but if the salt loses its saltiness, with what will you season it? Have salt among yourselves, and be at peace with one another.”

50 Hyväkin suola on arvotonta, jos se menettää suolaisuutensa; sillä ei voida maustaa mitään. Älkää siis menettäkö suolaisuuttanne! Eläkää sovussa keskenänne.»