John 4

1 When Jesus realized that the Pharisees were aware He was gaining and baptizing more disciples than John

1–2 Jeesus sai tietää fariseusten kuulleen, että hän kastoi suurempia ihmisjoukkoja kuin Johannes – vaikka Jeesus itse ei kastanut, vaan hänen oppilaansa – ja että hänen oppilaihinsa liittyi enemmän ihmisiä kuin Johanneksen oppilaihin.

2 (although it was not Jesus who baptized, but His disciples),

3 He left Judea and returned to Galilee.

3 Sen vuoksi hän lähti Juudeasta takaisin Galileaan.

4 Now He had to pass through Samaria.

4 Matkalla hänen oli kuljettava Samarian halki.

5 So He came to a town of Samaria called Sychar, near the plot of ground that Jacob had given to his son Joseph.

5–6 Puolen päivän aikaan hän tuli lähelle Sykarin kylää. Siellä on Jaakobin kaivo maalla, jonka Jaakob oli antanut pojalleen Joosefille. Pitkä kävelymatka kuumassa auringossa oli uuvuttanut Jeesuksen, ja hän istui kaivolle lepäämään.

6 Since Jacob’s well was there, Jesus, weary from His journey, sat down by the well. It was about the sixth hour.

7 When a Samaritan woman came to draw water, Jesus said to her, “Give Me a drink.”

7 Pian tuli eräs samarialainen nainen hakemaan vettä, ja Jeesus pyysi häneltä juotavaa.

8 (His disciples had gone into the town to buy food.)

8 Jeesus oli sillä hetkellä yksin, sillä hänen oppilaansa olivat lähteneet kylään ostamaan ruokaa.

9 “You are a Jew,” said the woman. “How can You ask for a drink from me, a Samaritan woman?” (For Jews do not associate with Samaritans.)

9 Nainen hämmästyi. »Olet juutalainen! Kuinka sinä pyydät juotavaa minulta – samarialaiselta naiselta?» hän sanoi. Juutalaiset eivät näet yleensä suostuneet edes puhumaan samarialaisten kanssa.

10 Jesus answered, “If you knew the gift of God and who is asking you for a drink, you would have asked Him, and He would have given you living water.”

10 Jeesus vastasi: »Jos tietäisit, minkä ihmeellisen lahjan Jumala tahtoo sinulle antaa ja kuka minä olen, sinä pyytäisit ja saisit minulta elävää vettä.»

11 “Sir,” the woman replied, “You have nothing to draw with and the well is deep. Where then will You get this living water?

11 »Mutta eihän sinulla ole edes köyttä eikä astiaa», nainen sanoi, »ja tämä on syvä kaivo. Mistä sinä sitä elävää vettä saisit?

12 Are You greater than our father Jacob, who gave us this well and drank from it himself, as did his sons and his livestock?”

12 Oletko muka suurempi kuin esi-isämme Jaakob? Kuinka sinulla voisi olla parempaa vettä kuin tämä, joka kelpasi Jaakobille, hänen pojilleen ja karjalleen?»

13 Jesus said to her, “Everyone who drinks this water will be thirsty again.

13 »Tämä vie janon vain hetkeksi», Jeesus sanoi.

14 But whoever drinks the water I give him will never thirst. Indeed, the water I give him will become in him a fount of water springing up to eternal life.”

14 »Mutta siitä vedestä, jota minä ihmisille annan, tulee heidän sisimpäänsä ehtymätön lähde, josta pulppuaa ikuinen elämä», hän jatkoi.

15 The woman said to Him, “Sir, give me this water so that I will not get thirsty and have to keep coming here to draw water.”

15 »Anna minulle sellaista vettä», nainen sanoi. »Silloin minun ei enää tule jano eikä minun tarvitse tehdä joka päivä tätä pitkää vedenhakumatkaa.»

16 Jesus told her, “Go, call your husband and come back.”

16 »Hae miehesi tänne», Jeesus kehotti.

17 “I have no husband,” the woman replied. Jesus said to her, “You are correct to say that you have no husband.

17 »En minä ole naimisissa», nainen vastasi. »Et todellakaan», Jeesus sanoi.

18 In fact, you have had five husbands, and the man you now have is not your husband. You have spoken truthfully.”

18 »Sinullahan on ollut viisi miestä, eikä sekään, jonka kanssa nyt asut, ole aviomiehesi.»

19 “Sir,” the woman said, “I see that You are a prophet.

19 »Sinun täytyy olla profeetta, kun sen tiedät», nainen vastasi.

20 Our fathers worshiped on this mountain, but you Jews say that the place where one must worship is in Jerusalem.”

20 »Mutta sano minulle, miksi te juutalaiset väitätte, että Jerusalem on ainoa oikea jumalanpalveluspaikka. Meidän samarialaisten mielestä se on täällä Garissimin vuorella, jossa esi-isämme pitivät jumalanpalveluksia.»

21 “Believe Me, woman,” Jesus replied, “a time is coming when you will worship the Father neither on this mountain nor in Jerusalem.

21 Jeesus vastasi: »Nyt on tulossa aika, jolloin ei enää väitellä siitä, onko Isää rukoiltava täällä vai Jerusalemissa.

22 You worship what you do not know; we worship what we do know, for salvation is from the Jews.

22–24 Tärkeämpää kuin missä Jumalaa palvotaan ja rukoillaan, on miten se tehdään. Jumala, Isämme, on Henki, ja hän tahtoo, että rukoillessamme annamme Pyhän Hengen ohjata meitä totuuteen. Te palvelette Jumalaa, jota ette tunne. Minun oppilaani palvelevat Jumalaa, jonka tuntevat. Maailman pelastus tulee juutalaisten keskuudesta.»

23 But a time is coming and has now come when the true worshipers will worship the Father in spirit and in truth, for the Father is seeking such as these to worship Him.

24 God is Spirit, and His worshipers must worship Him in spirit and in truth.”

25 The woman said, “I know that Messiah” (called Christ) “is coming. When He comes, He will explain everything to us.”

25 Nainen sanoi: »Sen ainakin tiedän, että Messias tulee – hän, jota kutsutaan Kristukseksi – ja kun hän tulee, hän selittää meille kaiken.»

26 Jesus answered, “I who speak to you am He.”

26 Silloin Jeesus sanoi hänelle: »Minä olen Messias!»

27 Just then His disciples returned and were surprised that He was speaking with a woman. But no one asked Him, “What do You want from her?” or “Why are You talking with her?”

27 Jeesuksen oppilaat tulivat takaisin. He hämmästyivät löytäessään Jeesuksen puhumasta naisen kanssa, mutta kukaan heistä ei kysynyt, miksi hän niin teki tai mistä he olivat puhuneet.

28 Then the woman left her water jar, went back into the town, and said to the people,

28 Nainen jätti silloin vesiastiansa kaivon viereen, meni kylään ja sanoi siellä kaikille:

29 “Come, see a man who told me everything I ever did. Could this be the Christ?”

29 »Tulkaa katsomaan miestä, joka tietää minusta kaiken! Voisiko hän olla Messias?»

30 So they left the town and made their way toward Jesus.

30 Kyläläisiä lähti suuri joukko katsomaan häntä.

31 Meanwhile the disciples urged Him, “Rabbi, eat something.”

31 Sillä välin Jeesuksen oppilaat kehottivat häntä syömään.

32 But He told them, “I have food to eat that you know nothing about.”

32 »Minun ei ole nälkä», hän sanoi. »Minulla on sellaista ruokaa, mistä te ette tiedä mitään.»

33 So the disciples asked one another, “Could someone have brought Him food?”

33 »Kukahan sitä on tuonut?» oppilaat kyselivät toinen toisiltaan.

34 Jesus explained, “My food is to do the will of Him who sent Me and to finish His work.

34 Silloin Jeesus selitti: »Minun ruokani on sitä, että teen, mitä lähettäjäni, Jumala, tahtoo.

35 Do you not say, ‘There are still four months until the harvest’? I tell you, lift up your eyes and look at the fields, for they are ripe for harvest.

35 Kuvitteletteko te, että korjuuaika alkaa vasta sitten, kun kesä neljän kuukauden kuluttua on ohi? Katsokaa ympärillenne! Leikkuutyö voi alkaa, sillä vilja on kypsynyt korjattavaksi.

36 Already the reaper draws his wages and gathers a crop for eternal life, so that the sower and the reaper may rejoice together.

36 Sadonkorjaajan palkkana on ilo saada koota satoa ikuiseen elämään. Kylväjän ja leikkaajan ilo on yhteinen.

37 For in this case the saying ‘One sows and another reaps’ is true.

37 Usein toinen kylvää ja joku toinen korjaa sadon.

38 I sent you to reap what you have not worked for; others have done the hard work, and now you have taken up their labor.”

38 Minä olen lähettänyt teidät leikkaamaan viljaa sieltä, minne ette ole kylväneet; toiset tekevät työn, ja te saatte korjata sadon.»

39 Many of the Samaritans from that town believed in Jesus because of the woman’s testimony, “He told me everything I ever did.”

39 Monet tuon samarialaiskylän asukkaista uskoivat Jeesuksen olevan Messias, koska nainen oli sanonut: »Hän tiesi minusta kaiken!»

40 So when the Samaritans came to Him, they asked Him to stay with them, and He stayed two days.

40 Ihmiset, jotka olivat tulleet kaivolle Jeesusta katsomaan, pyysivät häntä jäämään heidän kyläänsä. Hän jäikin sinne kahdeksi päiväksi.

41 And many more believed because of His message.

41 Monet uskoivat häneen kuultuaan hänen puhuvan.

42 They said to the woman, “We now believe not only because of your words; we have heard for ourselves, and we know that this man truly is the Savior of the world.”

42 He sanoivat silloin naiselle: »Me uskomme nyt, kun itse kuulimme hänen puhuvan – emme enää vain sen perusteella mitä sinä kerroit. Hän on todella maailman pelastaja, Messias.»

43 After two days, Jesus left for Galilee.

43 Niiden kahden päivän kuluttua Jeesus meni Galileaan.

44 Now He Himself had testified that a prophet has no honor in his own hometown.

44 Hänellä oli tapana sanoa: »Muualla profeettaa kunnioitetaan, mutta ei hänen omassa maassaan.»

45 Yet when He arrived, the Galileans welcomed Him. They had seen all the great things He had done in Jerusalem at the feast, for they had gone there as well.

45 Nyt galilealaiset ottivat hänet vastaan avosylin, sillä he olivat olleet Jerusalemissa pääsiäisjuhlan aikana ja nähneet hänen tekevän joitakin ihmeitä.

46 So once again He came to Cana in Galilee, where He had turned the water into wine. And there was a royal official whose son lay sick at Capernaum.

46–47 Ollessaan matkalla Galilean halki Jeesus saapui Kaanan kaupunkiin, jossa hän oli muuttanut veden viiniksi. Kun hän oli siellä, eräs kapernaumilainen hallituksen virkamies, jonka poika oli hyvin sairas, kuuli Jeesuksen tulleen Juudeasta ja olevan nyt Galileassa. Mies meni Kaanaan, löysi Jeesuksen ja pyysi hartaasti tätä tulemaan Kapernaumiin parantamaan hänen poikansa, joka oli kuolemaisillaan.

47 When he heard that Jesus had come from Judea to Galilee, he went and begged Him to come down and heal his son, who was about to die.

48 Jesus said to him, “Unless you people see signs and wonders, you will never believe.”

48 Jeesus kysyi: »Eikö kukaan teistä usko minuun, ellen tee yhä uusia ihmeitä?»

49 “Sir,” the official said, “come down before my child dies.”

49 Virkamies hätääntyi: »Voi tule, ennen kuin lapseni kuolee!»

50 “Go,” said Jesus. “Your son will live.” The man took Jesus at His word and departed.

50 Jeesus sanoi silloin miehelle: »Palaa kotiin. Poikasi on parantunut.» Mies uskoi Jeesusta ja lähti kotiinsa.

51 And while he was still on the way, his servants met him with the news that his boy was alive.

51 Kun mies oli vielä matkalla, muutamia hänen palvelijoitaan tuli häntä vastaan. Heiltä hän kuuli, että kaikki oli hyvin: hänen poikansa oli terve!

52 So he inquired as to the hour when his son had recovered, and they told him, “The fever left him yesterday at the seventh hour.”

52 Mies kysyi, milloin poika oli alkanut toipua, ja hänelle kerrottiin: »Eilen kello yhden maissa päivällä kuume yhtäkkiä laski.»

53 Then the father realized that this was the very hour in which Jesus had told him, “Your son will live.” And he and all his household believed.

53 Silloin isä tajusi, että juuri samaan aikaan Jeesus oli sanonut hänelle: »Poikasi on parantunut.» Hän ja koko hänen talonsa väki uskoivat, että Jeesus oli Messias.

54 This was now the second sign that Jesus performed after coming from Judea into Galilee.

54 Tämä oli toinen ihme, jonka Jeesus Juudeasta lähtönsä jälkeen teki Galileassa.