Luke 24

1 On the first day of the week, very early in the morning, the women came to the tomb, bringing the spices they had prepared.

1 Hyvin aikaisin sunnuntaiaamuna naiset lähtivät haudalle mukanaan valmistamansa voiteet.

2 They found the stone rolled away from the tomb,

2 Perille tultuaan he huomasivat, että haudan suuta peittänyt valtava kivi oli vieritetty syrjään.

3 but when they entered, they did not find the body of the Lord Jesus.

3 He menivät sisään – mutta Jeesuksen ruumista ei ollut missään!

4 While they were puzzling over this, suddenly two men in radiant apparel stood beside them.

4 Hämmästyneinä he seisoivat siinä kysellen, mitä ruumiille oli voinut tapahtua. Yhtäkkiä heidän eteensä ilmestyi kaksi miestä, joilla oli häikäisevän kirkkaat vaatteet.

5 As the women bowed their faces to the ground in terror, the two men asked them, “Why do you look for the living among the dead?

5 Kauhuissaan naiset painuivat maahan olentojen eteen. Miehet kysyivät: »Miksi etsitte haudasta häntä, joka elää?

6 He is not here; He has risen! Remember how He told you while He was still in Galilee:

6 Ei hän ole täällä. Hän elää, hän on noussut kuolleista! Ettekö muista, mitä hän puhui teille Galileassa?

7 ‘The Son of Man must be delivered into the hands of sinful men, and be crucified, and on the third day rise again.’”

7 Hänhän kertoi, että Messias joutuu syntisten käsiin ja hänet ristiinnaulitaan, mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista.»

8 Then they remembered His words.

8 Jeesuksen puhe palautui naisten mieleen.

9 And when they returned from the tomb, they reported all these things to the Eleven and to all the others.

9 He ryntäsivät haudalta takaisin Jerusalemiin ja kertoivat tapahtuneesta Jeesuksen yhdelletoista oppilaalle ja kaikille muille, joita tapasivat.

10 It was Mary Magdalene, Joanna, Mary the mother of James, and the other women with them who told this to the apostles.

10 Haudalla käyneiden naisten joukossa olivat Maria Magdaleena, Johanna ja Jaakobin äiti Maria.

11 But their words seemed like nonsense to them, and they did not believe the women.

11 Miehet sanoivat: »Älkää nyt tyhjiä houriko!» eivätkä uskoneet naisten kertomusta.

12 Peter, however, got up and ran to the tomb. And after bending down and seeing only the linen cloths, he went away, wondering to himself what had happened.

12 Pietari kuitenkin lähti heti juoksujalkaa haudalle. Kurkistaessaan sisään hän näki vain käärinliinat. Hän palasi kotiin ja oli aivan ymmällään siitä, mitä oli nähnyt.

13 That same day two of them were going to a village called Emmaus, about seven miles from Jerusalem.

13 Samana sunnuntaina kaksi Jeesuksen oppilasta oli menossa Emmauksen kylään, joka on melkein kahdentoista kilometrin päässä Jerusalemista.

14 They were talking with each other about everything that had happened.

14 He keskustelivat kulkiessaan Jeesuksen kuolemasta.

15 And as they talked and deliberated, Jesus Himself came up and walked along with them.

15 Äkkiä Jeesus itse liittyi heidän seuraansa,

16 But their eyes were kept from recognizing Him.

16 mutta he eivät tunteneet häntä.

17 He asked them, “What are you discussing so intently as you walk along?” They stood still, with sadness on their faces.

17 »Teillä taitaa olla menossa syvällinen keskustelu», hän sanoi. »Mistä te puhutte?» He pysähtyivät murheellisen näköisinä.

18 One of them, named Cleopas, asked Him, “Are You the only visitor to Jerusalem who does not know the things that have happened there in recent days?”

18 Kleopas, toinen miehistä, vastasi: »Sinä olet varmaan ainoa ihminen koko Jerusalemissa, joka et tiedä, mitä siellä on viime päivinä tapahtunut.»

19 “What things?” He asked. “The events involving Jesus of Nazareth,” they answered. “This man was a prophet, powerful in speech and action before God and all the people.

19–20 »Mitä sitten?» Jeesus kysyi. He kertoivat: »Ylipapit ja muut johtajat pidättivät Jeesuksen, sen nasaretilaisen miehen, joka oli profeetta, Jumalan ja ihmisten kunnioittama. Hän teki valtavia ihmeitä ja oli ainutlaatuinen Jumalan sanan opettaja. Mutta kuitenkin hänet tuomittiin kuolemaan ja ristiinnaulittiin.

20 Our chief priests and rulers delivered Him up to the sentence of death, and they crucified Him.

21 But we were hoping He was the One who would redeem Israel. And besides all this, it is the third day since these things took place.

21 Me olimme toivoneet, että hän olisi ollut Messias, joka vapauttaa Israelin. Nyt on kolmas päivä hänen kuolemastaan,

22 Furthermore, some of our women astounded us. They were at the tomb early this morning,

22–23 ja me olemme aivan ihmeissämme siitä, mitä muutamat joukkoomme kuuluvat naiset ovat kertoneet. He menivät aikaisin tänä aamuna haudalle ja kertoivat palattuaan jotain aivan merkillistä: Jeesuksen ruumis oli kadonnut ja he olivat nähneet enkeleitä, joka olivat sanoneet Jeesuksen elävän!

23 but they did not find His body. They came and told us they had seen a vision of angels, who said that Jesus was alive.

24 Then some of our companions went to the tomb and found it just as the women had described. But Him they did not see.”

24 Jotkut miehistä juoksivat varmistamaan tietoa, ja Jeesuksen ruumis oli tosiaan kadonnut, niin kuin naiset väittivät.»

25 Then Jesus said to them, “O foolish ones, and slow of heart to believe all that the prophets have spoken!

25 Silloin Jeesus sanoi heille: »Voi, miten vastahakoisia te olette uskomaan sitä, mitä profeetat ovat kirjoittaneet!

26 Was it not necessary for the Christ to suffer these things and then to enter His glory?”

26 Eivätkö he ennustaneet selvästi, että Messias kärsisi kaiken tämän, ennen kuin hänen kirkkautensa aika alkaisi?»

27 And beginning with Moses and all the Prophets, He explained to them what was written in all the Scriptures about Himself.

27 Sitten Jeesus selitti heille kaiken, mitä profeetat olivat Mooseksesta alkaen eri raamatunkohdissa hänestä sanoneet.

28 As they approached the village where they were headed, He seemed to be going farther.

28 He olivat jo lähellä matkansa päämäärää, Emmausta. Jeesus oli jatkavinaan matkaa,

29 But they pleaded with Him, “Stay with us, for it is nearly evening and the day is almost over.” So He went in to stay with them.

29 mutta he pyysivät häntä luokseen yöksi, koska oli jo myöhä. Hän jäi.

30 While He was reclining at the table with them, He took bread, spoke a blessing and broke it, and gave it to them.

30 Kun he kävivät illalliselle, Jeesus siunasi ruuan. Hän otti käteensä leivän, mursi sen palasiksi ja antoi oppilailleen.

31 Then their eyes were opened and they recognized Jesus—and He disappeared from their sight.

31 Silloin nämä äkkiä tunsivat hänet, mutta samassa hän jo katosi heidän näkyvistään.

32 They asked each other, “Were not our hearts burning within us as He spoke with us on the road and opened the Scriptures to us?”

32 He muistivat nyt, miten he olivat innostuneet, kun Jeesus puhui heidän kanssaan tiellä ja selitti heille Raamattua.

33 And they got up that very hour and returned to Jerusalem. There they found the Eleven and those with them, gathered together

33–34 Viivyttelemättä he lähtivät takaisin Jerusalemiin. Jeesuksen yksitoista lähintä oppilasta ja muut seuraajat olivat siellä koolla ja kertoivat heti uutisen: »Herra on todella noussut kuolleista! Hän on ilmestynyt Pietarille!»

34 and saying, “The Lord has indeed risen and has appeared to Simon!”

35 Then the two told what had happened on the road, and how they had recognized Jesus in the breaking of the bread.

35 Tulijat puolestaan kertoivat, mitä tiellä oli tapahtunut ja miten he olivat tunteneet Jeesuksen, kun tämä mursi leipää.

36 While they were describing these events, Jesus Himself stood among them and said, “Peace be with you.”

36 He eivät olleet ehtineet vielä lopettaa, kun Jeesus äkkiä seisoi itse heidän keskellään ja tervehti heitä.

37 But they were startled and frightened, thinking they had seen a spirit.

37 Koko joukko pelästyi valtavasti; he luulivat näkevänsä hengen.

38 “Why are you troubled,” Jesus asked, “and why do doubts arise in your hearts?

38 »Miksi pelästyitte?» Jeesus kysyi. »Miksi ette usko, että minä todella olen tässä?

39 Look at My hands and My feet. It is I Myself. Touch Me and see—for a spirit does not have flesh and bones, as you see I have.”

39 Katsokaa käsiäni ja jalkojani! Koskettakaa minua, niin uskotte, etten ole henki. Eihän hengellä ole ruumista niin kuin minulla.»

40 And when He had said this, He showed them His hands and feet.

40 Hän näytti heille käsissään ja jaloissaan olevat naulanjäljet.

41 While they were still in disbelief because of their joy and amazement, He asked them, “Do you have anything here to eat?”

41 He olivat suunnattoman iloisia, mutta epäröivät vieläkin. Silloin hän kysyi: »Onko teillä mitään syötävää?»

42 So they gave Him a piece of broiled fish,

42 He antoivat hänelle palasen paistettua kalaa,

43 and He took it and ate it in front of them.

43 ja hän söi sen heidän katsellessaan.

44 Jesus said to them, “These are the words I spoke to you while I was still with you: Everything must be fulfilled that is written about Me in the Law of Moses, the Prophets, and the Psalms.”

44 Sitten hän kysyi: »Ettekö muista, kuinka puhuin teille siitä, että kaikki toteutuu, mitä Mooseksen ja profeettojen kirjoissa ja psalmeissa on sanottu minusta?»

45 Then He opened their minds to understand the Scriptures.

45 Kun hän oli saanut heidät lopulta ymmärtämään nuo raamatunkohdat,

46 And He told them, “This is what is written: The Christ will suffer and rise from the dead on the third day,

46 hän sanoi: »Jo kauan sitten on kirjoitettu, että Messiaan täytyy kärsiä ja kuolla ja että hän nousee kolmantena päivänä kuolleista.

47 and in His name repentance and forgiveness of sins will be proclaimed to all nations, beginning in Jerusalem.

47 Pelastussanoma on vietävä Jerusalemista kaikille kansoille: jokainen, joka kääntyy minun puoleeni, saa syntinsä anteeksi.

48 You are witnesses of these things.

48 Te olette saaneet nähdä ennustusten toteutuvan.

49 And behold, I am sending the promise of My Father upon you. But remain in the city until you have been clothed with power from on high.”

49 Lähetän teille Pyhän Hengen, jonka Isäni on luvannut. Älkää vielä lähtekö liikkeelle, vaan odottakaa tässä kaupungissa, kunnes saatte taivaasta Pyhän Hengen voiman.»

50 When Jesus had led them out as far as Bethany, He lifted up His hands and blessed them.

50 Myöhemmin Jeesus vei heidät Betanian lähelle, kohotti kätensä ja siunasi heidät.

51 While He was blessing them, He left them and was carried up into heaven.

51 Silloin hän alkoi nousta ylöspäin, ja hänet otettiin taivaaseen.

52 And they worshiped Him and returned to Jerusalem with great joy,

52 Maassa polvillaan oppilaat ylistivät Jeesusta. He palasivat Jerusalemiin suunnattoman iloisina

53 praising God continually in the temple.

53 ja ylistivät jatkuvasti temppelissä Jumalaa.