Romans 11

1 I ask then, did God reject His people? Certainly not! I am an Israelite myself, a descendant of Abraham, from the tribe of Benjamin.

1 Onko Jumala nyt siis hylännyt kansansa ja työntänyt juutalaiset luotaan? Ei suinkaan! Muistatte kai, että minäkin olen juutalainen, Aabrahamin jälkeläinen ja Benjaminin suvun jäsen.

2 God did not reject His people, whom He foreknew. Do you not know what the Scripture says about Elijah, how he appealed to God against Israel:

2 Ei, Jumala ei ole heittänyt kelvottomana luotaan omaa kansaansa, jonka hän valitsi jo aikojen alussa. Muistatteko, mitä Raamatussa tästä asiasta sanotaan? Profeetta Elia syytti juutalaisia Jumalan edessä.

3 “Lord, they have killed Your prophets and torn down Your altars. I am the only one left, and they are seeking my life as well”?

3 Hän puhui Jumalalle siitä, kuinka juutalaiset olivat surmanneet profeettoja ja hajottaneet maahan Jumalan alttareita. Elia väitti, ettei koko maassa ollut hänen lisäkseen enää yhtään ihmistä, joka rakasti Jumalaa, ja nyt hänenkin henkeään uhattiin.

4 And what was the divine reply to him? “I have reserved for Myself seven thousand men who have not bowed the knee to Baal.”

4 Muistatteko, mitä Jumala vastasi? Hän sanoi: »Ei, et sinä ole ainoa. Sinun lisäksesi on vielä seitsemäntuhatta ihmistä, jotka rakastavat minua eivätkä ole palvelleet epäjumalia.»

5 In the same way, at the present time there is a remnant chosen by grace.

5 Tämä pitää paikkansa nytkin. Eivät kaikki juutalaiset ole kääntäneet selkäänsä Jumalalle. Jumala on hyvyydessään valinnut muutamia, jotka ovat jääneet jäljelle.

6 And if it is by grace, then it is no longer by works. Otherwise, grace would no longer be grace.

6 Heidän pelastumisensa riippuu siis Jumalan hyvyydestä – ei siitä, kuinka hyviä he ovat. Jos he ansaitsisivat pelastuksen omalla hyvyydellään, silloinhan se ei enää olisi Jumalan lahja.

7 What then? What Israel was seeking, it failed to obtain, but the elect did. The others were hardened,

7 Suurin osa juutalaisista ei ole saavuttanut tavoittelemaansa Jumalan suosiota. Jotkut ovat sen saavuttaneet – ne, jotka Jumala on valinnut, – mutta toisten silmät on sokaistu.

8 as it is written: “God gave them a spirit of stupor, eyes that could not see, and ears that could not hear, to this very day.”

8 Raamattu viittaa tähän sanoessaan, että Jumala on turruttanut juutalaiset, sulkenut heidän silmänsä ja korvansa. Samoin on siis nytkin, ja niinpä he eivät ymmärrä, mistä me puhumme kertoessamme heille Kristuksesta.

9 And David says: “May their table become a snare and a trap, a stumbling block and a retribution to them.

9 Myös kuningas Daavid kirjoitti samasta asiasta: »Heidän vaurautensa ja menestymisensä houkuttelevat heidät ajattelemaan, että kaikki on kunnossa heidän ja Jumalan välillä. Kaatukoot ja murskaantukoot he hyvyyksiensä alle.

10 May their eyes be darkened so they cannot see, and their backs be bent forever.”

10 Tulkoot heidän silmänsä sokeiksi, niin että he eivät kykene näkemään, ja kulkekoot he aina selkä kumarassa.»

11 I ask then, did they stumble so as to fall beyond recovery? Certainly not! However, because of their trespass, salvation has come to the Gentiles to make Israel jealous.

11 Onko Jumala nyt siis lopullisesti hylännyt juutalaiset, oman kansansa? Ei suinkaan! Hänen tarkoituksensa oli tehdä pelastuminen mahdolliseksi pakanoille, että juutalaiset tulisivat kateellisiksi ja alkaisivat tavoitella sitä itselleen.

12 But if their trespass means riches for the world, and their failure means riches for the Gentiles, how much greater riches will their fullness bring!

12 Jos nyt Jumalan tarjoama pelastus koitui koko maailmalle rikkaudeksi, kun juutalaiset loukkaantuivat siihen ja kieltäytyivät ottamasta sitä vastaan, niin kuinka paljon suuremmasta siunauksesta maailma pääseekään osalliseksi sitten, kun juutalaisetkin tulevat Kristuksen luo!

13 I am speaking to you Gentiles. Inasmuch as I am the apostle to the Gentiles, I magnify my ministry

13 Niin kuin tiedätte, Jumala on tehnyt minusta lähettiläänsä erityisesti teitä pakanoita varten.

14 in the hope that I may provoke my own people to jealousy and save some of them.

14 Muistutan siitä juutalaisia niin usein kuin voin saadakseni, jos mahdollista, heidät haluamaan itselleen sitä, mitä teillä pakanoilla on, ja voidakseni tällä tavalla pelastaa edes joitakin heistä.

15 For if their rejection is the reconciliation of the world, what will their acceptance be but life from the dead?

15 Kääntyessään pois juutalaisista Jumala kääntyi tarjoamaan pelastusta muulle maailmalle. Kuinka ihmeellistä onkaan kerran, kun juutalaiset tulevat Kristuksen luo – se on aivan kuin kuolleiden heräämistä eloon.

16 If the first part of the dough is holy, so is the whole batch; if the root is holy, so are the branches.

16 Koska Aabraham ja profeetat ovat Jumalan kansaa, niin heidän jälkeläisensäkin kuuluvat siihen. Jos puun juuret ovat Jumalan, niin ovat sen oksatkin.

17 Now if some branches have been broken off, and you, a wild olive shoot, have been grafted in among the others to share in the nourishment of the olive root,

17 Jotkut näistä oksista – jotkut juutalaisista – on katkaistu pois. Sinut, joka pakanana olit ikään kuin villin öljypuun oksa, oksastettiin tähän Aabrahamin öljypuuhun. Niin sinäkin saat nyt siunauksen, jonka Jumala on luvannut Aabrahamille ja hänen jälkeläisilleen, ja saat osasi Jumalan oman öljypuun runsaasta ravinnosta.

18 do not boast over those branches. If you do, remember this: You do not support the root, but the root supports you.

18 Sinun on vain tarkoin varottava ylpeilemästä siitä, että olet päässyt poishakattujen oksien paikalle. Muista: Sinun arvosi on siinä, että olet nyt osa Jumalan puuta. Olet kuitenkin vain oksa, et juuri.

19 You will say then, “Branches were broken off so that I could be grafted in.”

19 »Mutta», saatat sanoa, »nuo oksat leikattiin pois, jotta minulle tulisi tilaa. Minä olen siis varmaan niitä arvokkaampi.»

20 That is correct: They were broken off because of unbelief, but you stand by faith. Do not be arrogant, but be afraid.

20 Varo! Muista, että nuo oksat, juutalaiset, leikattiin pois siksi, että he eivät uskoneet Jumalaan, ja sinut oksastettiin vain siksi, että sinä uskot. Älä ole ylpeä, vaan ole nöyrä ja kiitollinen,

21 For if God did not spare the natural branches, He will certainly not spare you either.

21 sillä jos Jumala ei säästänyt alkuperäisiä oksia, hän ei säästä sinuakaan.

22 Take notice, therefore, of the kindness and severity of God: severity to those who fell, but kindness to you, if you continue in His kindness. Otherwise you also will be cut off.

22 Huomaa, kuinka Jumala on samalla sekä lempeä että ankara: hän on ankara niille, jotka ovat tottelemattomia, mutta hän on lempeä sinulle, jos jatkuvasti rakastat häntä ja turvaudut häneen. Mutta jos et halua sitä tehdä, sinutkin leikataan pois.

23 And if they do not persist in unbelief, they will be grafted in, for God is able to graft them in again.

23 Toisaalta taas, jos juutalaiset hylkäävät epäuskonsa ja palaavat Jumalan luo, hän oksastaa heidät takaisin puuhunsa. Hänellä on valta tehdä se.

24 For if you were cut from a wild olive tree, and contrary to nature were grafted into one that is cultivated, how much more readily will these, the natural branches, be grafted into their own olive tree!

24 Jos Jumala suostui ottamaan sinut, joka olit kaukana hänestä – sinähän olit villin öljypuun oksa – ja oksastamaan sinut luonnonvastaisesti omaan jaloon puuhunsa, niin etkö tajua, että vielä paljon luontevammin hän oksastaa takaisin juutalaiset, jotka kuuluivat siihen alun alkaen?

25 I do not want you to be ignorant of this mystery, brothers, so that you will not be conceited: A hardening in part has come to Israel, until the full number of the Gentiles has come in.

25 Rakkaat veljet, haluan teidän tietävän erään Jumalan totuuden, ettette ala ylpeillä. Totta on, että monet juutalaiset ovat nyt torjuneet hyvän uutisen Kristuksesta, mutta juutalaisten paatumus kestää vain siihen saakka, kun Jumalan säätämä joukko pakanoita on tullut Kristuksen luo.

26 And so all Israel will be saved, as it is written: “The Deliverer will come from Zion; He will remove godlessness from Jacob.

26 Sen jälkeen koko Israel pelastuu. Muistatteko, mitä profeetat sanoivat tästä? »Siionista on tuleva pelastaja, ja hän kääntää juutalaiset pois jumalattomuudesta.

27 And this is My covenant with them when I take away their sins.”

27 Silloin minä teen uuden liiton heidän kanssaan ja otan pois heidän syntinsä, aivan niin kuin olen luvannut.»

28 Regarding the gospel, they are enemies on your account; but regarding election, they are loved on account of the patriarchs.

28 Monet juutalaiset vihaavat nyt hyvää sanomaa Jeesuksesta. Mutta se on koitunut teille hyödyksi, sillä näin Jumala on antanut lahjansa teille pakanoille. Kuitenkin juutalaiset ovat yhä rakkaita Jumalalle niiden lupausten tähden, jotka hän antoi Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille.

29 For God’s gifts and His call are irrevocable.

29 Jumala ei ota takaisin lahjojaan eikä peruuta kutsuaan.

30 Just as you who formerly disobeyed God have now received mercy through their disobedience,

30 Kerran te elitte kapinassa Jumalaa vastaan, mutta kun juutalaiset kieltäytyivät hänen lahjoistaan, hän armahti heidän sijastaan teitä.

31 so they too have now disobeyed, in order that they too may now receive mercy through the mercy shown to you.

31 Nyt siis juutalaiset puolestaan ovat osoittautuneet kapinallisiksi, mutta kerran Jumala armahtaa heitä samalla tavoin kuin teitä.

32 For God has consigned everyone to disobedience so that He may have mercy on everyone.

32 Hän on luovuttanut kaikki ihmiset synnin valtaan, että hän voisi armahtaa kaikkia samalla tavoin.

33 O, the depth of the riches of the wisdom and knowledge of God! How unsearchable are His judgments, and untraceable His ways!

33 Meillä on todella ihmeellinen Jumala! Hänen viisautensa, tietonsa ja rikkautensa on valtava. Mahdotonta meidän on käsittää hänen päätöksiään ja hänen menettelyään.

34 “Who has known the mind of the Lord? Or who has been His counselor?”

34 Sillä kuka meistä tietää Jumalan ajatukset? Kuka on niin viisas, että voisi olla hänen neuvonantajansa?

35 “Who has first given to God, that God should repay him?”

35 Kuka pystyisi antamaan Herralle jotain sellaista, mistä voisi odottaa vastalahjaa?

36 For from Him and through Him and to Him are all things. To Him be the glory forever! Amen.

36 Kaikkihan tulee Jumalalta. Kaikki on olemassa hänen voimastaan ja hänen kunniakseen. Tulkoon hänelle siitä ikuisesti kunnia!