John 11

1 At this time a man named Lazarus was sick. He lived in Bethany, the village of Mary and her sister Martha.

1–2 Tunnetteko kertomuksen Mariasta, joka kaatoi kalliin voiteen Jeesuksen jaloille ja pyyhki ne hiuksillaan? Marialla oli sisar, Martta, ja veli nimeltä Lasarus. He asuivat kaikki yhdessä Betaniassa. Lasarus oli vakavasti sairaana.

2 (Mary, whose brother Lazarus was sick, was to anoint the Lord with perfume and wipe His feet with her hair.)

3 So the sisters sent word to Jesus, “Lord, the one You love is sick.”

3 Sen vuoksi hänen sisarensa lähettivät Jeesukselle sanan: »Sinun hyvä ystäväsi on pahasti sairas.»

4 When Jesus heard this, He said, “This sickness will not end in death. No, it is for the glory of God, so that the Son of God may be glorified through it.”

4 Sen kuullessaan Jeesus sanoi: »Lasarus paranee. Kun tämä ihme tapahtuu, ihmiset saavat nähdä, että se on Jumalan teko ja että minä olen Jumalan Poika.»

5 Now Jesus loved Martha and her sister and Lazarus.

5–7 Jeesus ei kuitenkaan heti lähtenyt matkaan, vaikka Martta, Maria ja Lasarus olivat hänen rakkaita ystäviään. Vasta kahden päivän kuluttua hän sanoi oppilailleen: »Nyt lähdetään Juudeaan.»

6 So on hearing that Lazarus was sick, He stayed where He was for two days,

7 and then He said to the disciples, “Let us go back to Judea.”

8 “Rabbi,” they replied, “the Jews just tried to stone You, and You are going back there?”

8 Oppilaat vastustelivat: »Ei ole kulunut kuin muutama päivä siitä, kun juutalaisten johtomiehet yrittivät tappaa sinut Juudeassa. Joko nyt olet taas menossa sinne?»

9 Jesus answered, “Are there not twelve hours of daylight? If anyone walks in the daytime, he will not stumble, because he sees by the light of this world.

9 Jeesus vastasi: »Onhan vuorokaudessa kaksitoista tuntia päivänvaloa, ja silloin näkee kulkea kompastumatta.

10 But if anyone walks at night, he will stumble, because he has no light.”

10 Vain yöllä pimeässä astuu helposti harhaan.»

11 After He had said this, He told them, “Our friend Lazarus has fallen asleep, but I am going there to wake him up.”

11 Hän lisäsi: »Ystävämme Lasarus nukkuu nyt, mutta minä menen herättämään hänet.»

12 His disciples replied, “Lord, if he is sleeping, he will get better.”

12 Oppilaat luulivat Jeesuksen tarkoittavan, että Lasarus nukkui jo rauhallisesti. »Sittenhän hän on paranemaan päin», he totesivat.

13 They thought that Jesus was talking about actual sleep, but He was speaking about the death of Lazarus.

13 Mutta Jeesus tarkoitti, että Lasarus oli jo kuollut.

14 So Jesus told them plainly, “Lazarus is dead,

14 Jeesus sanoikin heille lopulta suoraan: »Lasarus on kuollut.

15 and for your sake I am glad I was not there, so that you may believe. But let us go to him.”

15 Teidän tähtenne olen iloinen, etten silloin ollut siellä, sillä tämä antaa teille uuden tilaisuuden uskoa minuun. Lähdetään nyt Lasaruksen luo.»

16 Then Thomas called Didymus said to his fellow disciples, “Let us also go, so that we may die with Him.”

16 Tuomas, lisänimeltään Kaksonen, sanoi toisille oppilaille: »Mennään vain – ja kuollaan yhdessä opettajan kanssa!»

17 When Jesus arrived, He found that Lazarus had already spent four days in the tomb.

17 Kun matkalaiset tulivat perille, heille kerrottiin, että Lasarus oli jo neljä päivää ollut haudattuna.

18 Now Bethany was near Jerusalem, a little less than two miles away,

18 Betania on vain kolmisen kilometriä Jerusalemista,

19 and many of the Jews had come to Martha and Mary to console them in the loss of their brother.

19 ja monia johtavia juutalaisia oli tullut surunvalittelukäynnille Martan ja Marian luo.

20 So when Martha heard that Jesus was coming, she went out to meet Him, but Mary stayed at home.

20 Kun Martta sai kuulla, että Jeesus oli tulossa, hän lähti tätä vastaan. Maria jäi kuitenkin kotiin.

21 Martha said to Jesus, “Lord, if You had been here, my brother would not have died.

21 Martta sanoi Jeesukselle: »Herra, jos sinä olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut.

22 But even now I know that God will give You whatever You ask of Him.”

22 Mutta tälläkin hetkellä kaikki on sinun vallassasi. Tiedän, että saat Jumalalta mitä ikinä pyydät.»

23 “Your brother will rise again,” Jesus told her.

23 Jeesus sanoi: »Sinun veljesi herää kuolleista.»

24 Martha replied, “I know that he will rise again in the resurrection at the last day.”

24 »Niin, sitten ylösnousemuksessa, kun kaikki muutkin kuolleet heräävät», Martta totesi.

25 Jesus said to her, “I am the resurrection and the life. Whoever believes in Me will live, even though he dies.

25 Siihen Jeesus sanoi: »Minä herätän kuolleet ja annan ikuisen elämän. Jokainen, joka uskoo minuun, elää ikuisesti, vaikka hänen ruumiinsa kuoleekin.

26 And everyone who lives and believes in Me will never die. Do you believe this?”

26 Ei kukaan, joka elää minuun uskoen, koe ikuista kuolemaa. Uskotko sen, Martta?»

27 “Yes, Lord,” she answered, “I believe that You are the Christ, the Son of God, who was to come into the world.”

27 »Kyllä, Herra», Martta sanoi, »Uskon, että olet Messias ja Jumalan Poika – se, jota kansamme on kauan odottanut.»

28 After Martha had said this, she went back and called her sister Mary aside to tell her, “The Teacher is here and is asking for you.”

28 Martta palasi sitten Marian luo, veti hänet syrjään ja kuiskasi: »Hän on tullut ja haluaa puhua kanssasi.»

29 And when Mary heard this, she got up quickly and went to Him.

29 Maria lähti heti Jeesuksen luo.

30 Now Jesus had not yet entered the village, but was still at the place where Martha had met Him.

30 Jeesus oli vielä kylän ulkopuolella samassa paikassa, jonne Martta oli tullut häntä vastaan.

31 When the Jews who were in the house consoling Mary saw how quickly she got up and went out, they followed her, supposing she was going to the tomb to mourn there.

31 Kun huoneessa olijat, jotka olivat yrittäneet lohduttaa Mariaa, näkivät hänen lähtevän kiireesti johonkin, he otaksuivat hänen menevän Lasaruksen haudalle itkemään ja lähtivät hänen peräänsä.

32 When Mary came to Jesus and saw Him, she fell at His feet and said, “Lord, if You had been here, my brother would not have died.”

32 Kun Maria tuli Jeesuksen luo, hän heittäytyi Jeesuksen jalkoihin ja sanoi: »Herra, jos sinä olisit ollut täällä, veljeni olisi elossa.»

33 When Jesus saw her weeping, and the Jews who had come with her also weeping, He was deeply moved in spirit and troubled.

33 Kun Jeesus näki Marian ja hänen mukanaan tulleiden ihmisten itkevän, hän liikuttui syvästi.

34 “Where have you put him?” He asked. “Come and see, Lord,” they answered.

34 »Mihin hänet on haudattu?» hän kysyi. »Tule katsomaan», hänelle sanottiin.

35 Jesus wept.

35 Jeesus itki.

36 Then the Jews said, “See how He loved him!”

36 »He olivat hyvin läheisiä ystäviä», juutalaisten johtomiehet sanoivat. »Katsokaa, miten rakas Lasarus oli hänelle.»

37 But some of them asked, “Could not this man who opened the eyes of the blind also have kept Lazarus from dying?”

37 Jotkut sanoivat: »Tämä mies antoi sokealle näön – miksei hän sitten pystynyt estämään Lasaruksen kuolemaa?»

38 Jesus, once again deeply moved, came to the tomb. It was a cave with a stone laid across the entrance.

38 Jeesus seisahtui liikuttuneena. He kävelivät sitten haudan luo. Se oli luola, jonka suulle oli vieritetty suuri kivi.

39 “Take away the stone,” Jesus said. “Lord, by now he stinks,” said Martha, the sister of the dead man. “It has already been four days.”

39 »Työntäkää kivi syrjään», Jeesus käski. Mutta kuolleen sisar Martta esteli: »Sieltä tulee kauhea haju, sillä hän on ollut kuolleena jo neljä päivää.»

40 Jesus replied, “Did I not tell you that if you believed, you would see the glory of God?”

40 »Enkö sanonut, että saat nähdä suuren Jumalan ihmeen, jos uskot», Jeesus vastasi Martalle.

41 So they took away the stone. Then Jesus lifted His eyes upward and said, “Father, I thank You that You have heard Me.

41 Kivi vieritettiin syrjään. Sitten Jeesus katsoi ylöspäin ja sanoi: »Isä, kiitos siitä, että kuulet minua.

42 I knew that You always hear Me, but I say this for the benefit of the people standing here, so they may believe that You sent Me.”

42 Tiedän, että kuulet minua aina, mutta sanoin tämän näiden ihmisten takia, että he uskoisivat sinun lähettäneen minut.»

43 After Jesus had said this, He called out in a loud voice, “Lazarus, come out!”

43 Sitten Jeesus huusi: »Lasarus, tule ulos!»

44 The man who had been dead came out with his hands and feet bound in strips of linen, and his face wrapped in a cloth. “Unwrap him and let him go,” Jesus told them.

44 Kuolleena ollut Lasarus tuli. Hänet oli kääritty hautausliinaan: jalat, kädet ja kasvotkin olivat kääreessä. Jeesus sanoi: »Päästäkää hänet noista käärinliinoista.»

45 Therefore many of the Jews who had come to Mary, and had seen what Jesus did, believed in Him.

45 Monet juutalaisten johtomiehet, jotka olivat tulleet Marian kanssa ja nähneet mitä tapahtui, uskoivat nyt lopultakin Jeesukseen.

46 But some of them went to the Pharisees and told them what Jesus had done.

46 Jotkut silminnäkijät menivät kuitenkin fariseusten luo kertomaan mitä Betaniassa oli tapahtunut.

47 Then the chief priests and Pharisees convened the Sanhedrin and said, “What are we to do? This man is performing many signs.

47 Silloin ylipapit ja fariseukset kokosivat ylimmän tuomioistuimensa, suuren neuvoston, keskustelemaan tilanteesta. »Mitä me nyt teemme?» he kyselivät toinen toisiltaan. »Tämä mieshän aivan ilmeisesti tekee ihmeitä.

48 If we let Him go on like this, everyone will believe in Him, and then the Romans will come and take away both our place and our nation.”

48 Jos hän saa rauhassa toimia, koko kansa juoksee pian hänen perässään. Ja silloin Rooman armeija tulee ja hävittää kansamme ja temppelimme.»

49 But one of them, named Caiaphas, who was high priest that year, said to them, “You know nothing at all!

49 Yksi heistä, Kaifas, joka oli sinä vuonna ylipappina, sanoi: »Ajatelkaa nyt loppuun asti:

50 You do not realize that it is better for you that one man die for the people than that the whole nation perish.”

50 eikö ole parempi heti surmauttaa tuo mies? Miksi koko kansan pitäisi joutua tuhoon?»

51 Caiaphas did not say this on his own. Instead, as high priest that year, he was prophesying that Jesus would die for the nation,

51–52 Tähän ylipappi Kaifaan puheenvuoroon sisältyi profetia: Jeesus ei kuolisi vain Israelin puolesta, vaan kaikkien Jumalan lasten puolesta, jotka ovat hajallaan ympäri maailmaa.

52 and not only for the nation, but also for the scattered children of God, to gather them together into one.

53 So from that day on they plotted to kill Him.

53 Tuona päivänä juutalaisten johtajat päättivät surmata Jeesuksen.

54 As a result, Jesus no longer went about publicly among the Jews, but He withdrew to a town called Ephraim in an area near the wilderness. And He stayed there with the disciples.

54 Sen vuoksi Jeesus lakkasi toimimasta julkisesti. Hän lähti autiomaan laidassa olevaan Efraim-nimiseen kylään, ja jäi sinne oppilaidensa kanssa.

55 Now the Jewish Passover was near, and many people went up from the country to Jerusalem to purify themselves before the Passover.

55 Juutalaisten pääsiäisjuhla oli lähellä, ja Jerusalemiin tuli paljon väkeä maaseudulta jo useita päiviä ennen juhlien alkua saadakseen ajoissa valmistavat puhdistusmenonsa suoritetuksi.

56 They kept looking for Jesus and asking one another as they stood in the temple courts, “What do you think? Will He come to the feast at all?”

56 Nämä ihmiset olisivat halunneet nähdä Jeesuksen, ja temppelissä kuiskailtiin: »Mitä arvelette – tuleeko hän pääsiäisjuhlille?»

57 But the chief priests and Pharisees had given orders that anyone who knew where He was must report it, so that they could arrest Him.

57 Suuri neuvosto oli ilmoittanut julkisesti, että heti kun joku näkisi Jeesuksen, hänen tulisi tehdä siitä ilmoitus, ja Jeesus pidätettäisiin.