Luke 1

1 Many have undertaken to compose an account of the things that have been fulfilled among us,

1–2 Hyvä Jumalaa rakastava ystäväni Jeesuksesta on kirjoitettu jo useita elämäkertoja. Tiedot on saatu niiltä, jotka ovat itse nähneet ja kertoneet hänestä muillekin.

2 just as they were handed down to us by the initial eyewitnesses and servants of the word.

3 Therefore, having carefully investigated everything from the beginning, it seemed good also to me to write an orderly account for you, most excellent Theophilus,

3 Halusin kuitenkin vielä tutkia kaiken tarkasti alusta loppuun ja kertoa asiat sinulle järjestyksessä.

4 so that you may know the certainty of the things you have been taught.

4 Huomaat, että voit luottaa siihen, mitä sinulle on opetettu.

5 In the time of Herod king of Judea there was a priest named Zechariah, who belonged to the priestly division of Abijah, and whose wife Elizabeth was a descendant of Aaron.

5 Kerron ensiksi juutalaisesta papista, Sakariaasta, joka eli siihen aikaan kun Herodes oli Juudean kuninkaana. Sakarias oli temppelipalvelija ja kuului Abian osastoon. Hänen vaimonsa Elisabet oli juutalaista Aaronin sukua.

6 Both of them were righteous in the sight of God, walking blamelessly in all the commandments and decrees of the Lord.

6 Sakarias ja Elisabet olivat hyviä ja hurskaita ihmisiä ja halusivat sydämestään noudattaa Jumalan lakia.

7 But they had no children, because Elizabeth was barren, and they were both well along in years.

7 He olivat lapsettomia, sillä Elisabet ei ollut voinut saada lasta, ja nyt he molemmat olivat jo iäkkäitä.

8 One day while Zechariah’s division was on duty and he was serving as priest before God,

8 Kerran, kun oli Abian osaston vuoro palvella temppelissä, Sakarias oli siellä hoitamassa tehtäväänsä.

9 he was chosen by lot, according to the custom of the priesthood, to enter the temple of the Lord and burn incense.

9 Arvalla ratkaistiin, kuka saisi mennä temppelin pyhimpään osaan polttamaan suitsuketta Herran edessä. Tämä kunnia tuli Sakariaan osaksi.

10 And at the hour of the incense offering, the whole congregation was praying outside.

10 Jumalanpalvelukseen kokoontuneet ihmiset seisoivat toimituksen ajan temppelin pihalla ja rukoilivat.

11 Just then an angel of the Lord appeared to Zechariah, standing at the right side of the altar of incense.

11–12 Sakarias oli suitsutusalttarin ääressä. Äkkiä sen oikealle puolelle ilmestyi enkeli. Sakarias pelästyi suunnattomasti.

12 When Zechariah saw him, he was startled and gripped with fear.

13 But the angel said to him, “Do not be afraid, Zechariah, because your prayer has been heard. Your wife Elizabeth will bear you a son, and you are to give him the name John.

13 Enkeli sanoi: »Älä pelkää, Sakarias! Tulin kertomaan, että Jumala on kuullut rukouksesi ja vaimosi Elisabet synnyttää sinulle pojan. Sinun pitää antaa hänelle nimeksi Johannes.

14 He will be a joy and delight to you, and many will rejoice at his birth,

14 Kun lapsi syntyy, te ja monet muutkin tulette hyvin iloisiksi. Pojasta kasvaa suuri Jumalan mies.

15 for he will be great in the sight of the Lord. He shall never take wine or strong drink, and he will be filled with the Holy Spirit even from his mother’s womb.

15 Viiniin tai väkeviin juomiin hän ei koske, ja hän on syntymästään saakka täynnä Pyhää Henkeä.

16 Many of the sons of Israel he will turn back to the Lord their God.

16 Hän saa monet juutalaiset kääntymään Herran, heidän Jumalansa, puoleen.

17 And he will go on before the Lord in the spirit and power of Elijah, to turn the hearts of the fathers to their children and the disobedient to the wisdom of the righteous—to make ready a people prepared for the Lord.”

17 Johanneksessa on sama voima ja Henki kuin aikoinaan profeetta Eliassa, ja hän valmistaa ihmisiä Kristuksen tuloon. Hän opettaa heitä rakastamaan Herraa, niin kuin heidän esi-isänsä rakastivat, ja elämään niin kuin Jumala tahtoo.»

18 “How can I be sure of this?” Zechariah asked the angel. “I am an old man, and my wife is well along in years.”

18 Sakarias sanoi enkelille: »Se on mahdotonta! Minä olen jo vanha mies, ja vaimonikin on iäkäs.»

19 “I am Gabriel,” replied the angel. “I stand in the presence of God, and I have been sent to speak to you and to bring you this good news.

19 Siihen enkeli sanoi: »Olen Gabriel, Jumalan palvelija. Jumala itse lähetti minut luoksesi kertomaan tämän iloisen uutisen.

20 And now you will be silent and unable to speak until the day this comes to pass, because you did not believe my words, which will be fulfilled at their proper time.”

20 Koska et uskonut minua, menetät puhekykysi siihen asti, kunnes lapsi syntyy. Saat nähdä, että ennustukseni varmasti toteutuu.»

21 Meanwhile, the people were waiting for Zechariah and wondering why he took so long in the temple.

21 Väkijoukko odotti Sakariasta pihalla ja kummasteli hänen viipymistään.

22 When he came out and was unable to speak to them, they realized he had seen a vision in the temple. He kept making signs to them but remained unable to speak.

22 Kun Sakarias lopulta tuli ulos, hän ei pystynyt puhumaan, mutta hänen eleistään ihmiset ymmärsivät, että hän oli nähnyt temppelissä näyn.

23 And when the days of his service were complete, he returned home.

23 Sakarias jäi työvuoronsa loppuun asti temppeliin ja palasi vasta sitten kotiin.

24 After these days, his wife Elizabeth became pregnant and for five months remained in seclusion. She declared,

24 Pian tämän jälkeen Elisabet alkoi odottaa lasta ja eristäytyi muista ihmisistä viideksi kuukaudeksi.

25 “The Lord has done this for me. In these days He has shown me favor and taken away my disgrace among the people.”

25 »Herra on hyvä», hän totesi onnellisena. »Enää minun ei tarvitse hävetä lapsettomuuttani.»

26 In the sixth month, God sent the angel Gabriel to a town in Galilee called Nazareth,

26 Kuukauden kuluttua Jumala lähetti enkeli Gabrielin Nasaretiin, erääseen Galilean kaupunkiin.

27 to a virgin pledged in marriage to a man named Joseph, who was of the house of David. And the virgin’s name was Mary.

27 Hän ilmestyi siellä Maria-nimiselle tytölle. Maria oli neitsyt ja kihloissa kuningas Daavidin sukuun kuuluvan Joosefin kanssa.

28 The angel appeared to her and said, “Greetings, you who are highly favored! The Lord is with you.”

28 Enkeli tervehti Mariaa kunnioittavasti ja jatkoi: »Jumala on siunannut sinua ja on kanssasi.»

29 Mary was greatly troubled at his words and wondered what kind of greeting this might be.

29 Hämmästynyt ja pelästynyt Maria ei ymmärtänyt, miksi enkeli hänelle näin sanoi.

30 So the angel told her, “Do not be afraid, Mary, for you have found favor with God.

30 »Älä pelkää, Maria», enkeli jatkoi. »Jumala on päättänyt antaa sinulle suuren siunauksen.

31 Behold, you will conceive and give birth to a son, and you are to give Him the name Jesus.

31 Alat pian odottaa lasta ja saat pojan. Anna hänen nimekseen Jeesus.

32 He will be great and will be called the Son of the Most High. The Lord God will give Him the throne of His father David,

32–33 Hän on suuri, hän on Jumalan Poika. Jumala tekee hänestä kuninkaan niin kuin hänen esi-isästään Daavidista, mutta Jeesuksen valtakunta, hänen Israelinsa, on ikuinen.»

33 and He will reign over the house of Jacob forever. His kingdom will never end!”

34 “How can this be,” Mary asked the angel, “since I am a virgin?”

34 Maria kysyi enkeliltä: »Miten minä, joka olen neitsyt, voisin saada lapsen?»

35 The angel replied, “The Holy Spirit will come upon you, and the power of the Most High will overshadow you. So the Holy One to be born will be called the Son of God.

35 Enkeli vastasi: »Sinuun tulee Pyhä Henki; Jumalan voima valtaa sinut. Sen tähden lapsesi on pyhä Jumalan Poika.

36 Look, even Elizabeth your relative has conceived a son in her old age, and she who was called barren is in her sixth month.

36 Sukulaisesi Elisabetin uskottiin jääneen lapsettomaksi. Kuusi kuukautta sitten hän on vanhoilla päivillään kuitenkin alkanut odottaa lasta.

37 For no word from God will ever fail.”

37 Jumalallehan on kaikki mahdollista.»

38 “I am the Lord’s servant,” Mary answered. “May it happen to me according to your word.” Then the angel left her.

38 Maria sanoi: »Olen Herran palvelija ja valmis kaikkeen, mitä hän tahtoo. Tapahtukoon niin kuin sanot.» Silloin enkeli hävisi hänen näkyvistään.

39 In those days Mary got ready and hurried to a town in the hill country of Judah,

39–40 Maria halusi tavata Elisabetin ja lähti muutaman päivän kuluttua tämän kotikaupunkiin Juudean vuorille.

40 where she entered the home of Zechariah and greeted Elizabeth.

41 When Elizabeth heard Mary’s greeting, the baby leaped in her womb, and Elizabeth was filled with the Holy Spirit.

41 Kun Maria tervehti Elisabetia, tämä tunsi lapsensa liikahtavan ja tuli täyteen Pyhää Henkeä.

42 In a loud voice she exclaimed, “Blessed are you among women, and blessed is the fruit of your womb!

42 Elisabet huudahti Marialle iloisesti: »Jumala on siunannut sinua enemmän kuin ketään muuta naista! Lapsestasi kiitetään ja ylistetään Jumalaa.

43 And why am I so honored, that the mother of my Lord should come to me?

43 On suuri kunnia, että Herrani äiti tulee tapaamaan minua.

44 For as soon as the sound of your greeting reached my ears, the baby in my womb leaped for joy.

44 Kun tulit sisään ja kuulin äänesi, lapsenikin liikahti ilosta.

45 Blessed is she who has believed that the Lord’s word to her will be fulfilled.”

45 Sinä uskoit Jumalan pitävän sanansa, ja siksi hän on antanut sinulle tämän suuren siunauksen.»

46 Then Mary said: “My soul magnifies the Lord,

46–47 Maria vastasi: »Ylistän lakkaamatta Jumalaa ja iloitsen Pelastajastani!

47 and my spirit rejoices in God my Savior!

48 For He has looked with favor on the humble state of His servant. From now on all generations will call me blessed.

48 Halusin palvella häntä, ja hän muisti minua, tavallista tyttöä. Kaikki tulevat sukupolvet sanovat minua Jumalan siunaamaksi.

49 For the Mighty One has done great things for me. Holy is His name.

49 Pyhä, kaikkivaltias Jumala on tehnyt minulle jotain suurta.

50 His mercy extends to those who fear Him, from generation to generation.

50 Hän osoittaa sukupolvesta toiseen hyvyyttä jokaiselle, joka kunnioittaa häntä.

51 He has performed mighty deeds with His arm; He has scattered those who are proud in the thoughts of their hearts.

51 Miten valtava on hänen voimansa! Hän on nöyryyttänyt ylpeät,

52 He has brought down rulers from their thrones, but has exalted the humble.

52 syössyt hallitsijat valtaistuimilta ja asettanut vaatimattomat kunniaan.

53 He has filled the hungry with good things, but has sent the rich away empty.

53 Hän on ruokkinut nälkäiset sydämet, mutta lähettänyt rikkaat tyhjinä pois.

54 He has helped His servant Israel, remembering to be merciful,

54 Ihmeellisesti hän on auttanut palvelijaansa Israelia.

55 as He promised to our fathers, to Abraham and his descendants forever.”

55 Hän lupasi esi-isillemme – Aabrahamille ja hänen jälkeläisilleen – että armahtaisi heidät ikuisiksi ajoiksi, eikä ole unohtanut lupaustaan.»

56 Mary stayed with Elizabeth for about three months and then returned home.

56 Maria oli Elisabetin luona kolmisen kuukautta ennen kuin palasi kotiinsa.

57 When the time came for Elizabeth to have her child, she gave birth to a son.

57 Elisabetin odotusaika kului loppuun, ja hänelle syntyi poika.

58 Her neighbors and relatives heard that the Lord had shown her great mercy, and they rejoiced with her.

58 Naapurit ja sukulaiset saivat pian kuulla, miten hyvä Jumala oli ollut Elisabetille, ja kaikki olivat iloisia.

59 On the eighth day, when they came to circumcise the child, they were going to name him after his father Zechariah.

59 Kun lapsi oli kahdeksan päivän ikäinen, sukulaiset ja ystävät saapuivat ympärileikkausjuhlaan. He ajattelivat, että lapsen nimeksi pantaisiin isän mukaan Sakarias.

60 But his mother replied, “No! He shall be called John.”

60 Mutta Elisabet sanoikin yllättäen: »Ei hänestä tehdä Sakariasta, vaan Johannes.»

61 They said to her, “There is no one among your relatives who bears this name.”

61 Vieraat ihmettelivät: »Eihän suvussanne ole ketään sennimistä.»

62 So they made signs to his father to find out what he wanted to name the child.

62 Viittomalla he kysyivät asiaa lapsen isältä.

63 Zechariah asked for a tablet and wrote, “His name is John.” And they were all amazed.

63 Sakarias pyysi kirjoitusvälineet ja kirjoitti kaikkien hämmästykseksi: »Hänen nimensä on Johannes.»

64 Immediately Zechariah’s mouth was opened and his tongue was released, and he began to speak, praising God.

64 Heti tämän jälkeen hän pystyi taas puhumaan, ja ensimmäiseksi hän alkoi kiittää Jumalaa.

65 All their neighbors were filled with awe, and people throughout the hill country of Judea were talking about these events.

65 Koko paikkakunta joutui ihmetyksen valtaan, ja tapauksesta puhuttiin kaikkialla Juudean vuoristoalueella.

66 And all who heard this wondered in their hearts and asked, “What then will this child become?” For the Lord’s hand was with him.

66 Jokainen, joka kuuli siitä, jäi kyselemään mielessään, mitä tästä lapsesta oikein tulee. Herra näytti aivan erityisellä tavalla olevan hänen kanssaan.

67 Then his father Zechariah was filled with the Holy Spirit and prophesied:

67 Sakarias täyttyi Pyhällä Hengellä ja sai Jumalalta sanoman:

68 “Blessed be the Lord, the God of Israel, because He has visited and redeemed His people.

68 »Ylistäkää Herraa, Israelin Jumalaa, joka on tullut kansansa luo ja ostanut sen vapaaksi.

69 He has raised up a horn of salvation for us in the house of His servant David,

69 Hän lähettää meille Pelastajan, joka kuuluu hänen palvelijansa Daavidin kuningassukuun.

70 as He spoke through His holy prophets, those of ages past,

70–71 Ovathan Jumalan pyhät profeetat ilmoittaneet jo aikoja sitten, että hän on luvannut pelastaa meidät kaikkien vihollistemme käsistä.

71 salvation from our enemies and from the hand of all who hate us,

72 to show mercy to our fathers and to remember His holy covenant,

72–73 Jumala on ollut hyvä esi-isillemme. Kun hän antoi Aabrahamille pyhän lupauksen, hän myös piti sanansa.

73 the oath He swore to our father Abraham, to grant us

74 deliverance from hostile hands, that we may serve Him without fear,

74–75 Saimme etuoikeuden palvella Jumalaa koko elämämme oikeamielisinä ilman moitteen sijaa ja vihollisia pelkäämättä.

75 in holiness and righteousness before Him all the days of our lives.

76 And you, child, will be called a prophet of the Most High; for you will go on before the Lord to prepare the way for Him,

76 Pieni poikani, sinusta tulee suuren Jumalan profeetta. Sinä valmistat tietä Herralle.

77 to give to His people the knowledge of salvation through the forgiveness of their sins,

77 Kerrot hänen kansalleen, miten se voi saada syntinsä anteeksi ja pelastua.

78 because of the tender mercy of our God, by which the Dawn will visit us from on high,

78–79 Jumalan armo tekee tämän mahdolliseksi. Meille pimeässä, kuoleman varjossa, eläville ihmisille alkaa valjeta aamu, ja voimme nähdä rauhan tien.»

79 to shine on those who live in darkness and in the shadow of death, to guide our feet into the path of peace.”

80 And the child grew and became strong in spirit; and he lived in the wilderness until the time of his public appearance to Israel.

80 Poika kasvoi Jumalan lapsena. Tultuaan aikuiseksi hän oleskeli autiomaassa ennen kuin alkoi julkisen toimintansa Israelin kansan keskuudessa.