Luke 19

1 Then Jesus entered Jericho and was passing through.

1–2 Jeesuksen kulkiessa Jerikon läpi eräs Sakkeus-niminen mies, joka oli paikkakunnan veronkantajien johtaja ja tietysti hyvin rikas,

2 And there was a man named Zacchaeus, a chief tax collector, who was very wealthy.

3 He was trying to see who Jesus was, but could not see over the crowd because he was small in stature.

3 halusi välttämättä nähdä hänet. Väkijoukon keskeltä hän ei lyhyenä miehenä nähnyt mitään.

4 So he ran on ahead and climbed a sycamore tree to see Him, since Jesus was about to pass that way.

4 Siksi hän juoksi edelle ja kiipesi tien vieressä kasvavaan viikunapuuhun tähystelemään.

5 When Jesus came to that place, He looked up and said, “Zacchaeus, hurry down, for I must stay at your house today.”

5 Kun Jeesus tuli sille kohdalle, hän katsoi ylös ja puhutteli Sakkeusta nimeltä: »Sakkeus, tule heti alas! Aion tänään tulla vieraaksi kotiisi.»

6 So Zacchaeus hurried down and welcomed Him joyfully.

6 Sakkeus tuli nopeasti alas ja vei iloisena Jeesuksen kotiinsa.

7 And all who saw this began to grumble, saying, “He has gone to be the guest of a sinful man!”

7 Ihmiset olivat tyytymättömiä. He mutisivat: »Kaikenlaisten syntisten luo hänkin viitsii mennä.»

8 But Zacchaeus stood up and said to the Lord, “Look, Lord, half of my possessions I give to the poor, and if I have cheated anyone, I will repay it fourfold.”

8 Mutta Sakkeus sanoi Jeesukselle: »Olen valmis antamaan puolet omaisuudestani köyhille, ja jos huomaan ottaneeni joltakin liikaa veroja, korvaan sen hänelle nelinkertaisesti.»

9 Jesus said to him, “Today salvation has come to this house, because this man too is a son of Abraham.

9–10 Jeesus vastasi hänelle: »Tuo osoittaa, että tässä kodissa on tänään löydetty pelastus.» Hän jatkoi: »Tämäkin mies oli Aabrahamin kadonnut poika. Minä, Ihmisen Poika, olen tullut etsimään ja pelastamaan juuri kadonneita.»

10 For the Son of Man came to seek and to save the lost.”

11 While the people were listening to this, Jesus proceeded to tell them a parable, because He was near Jerusalem and they thought the kingdom of God would appear imminently.

11 Koska Jeesus nyt oli lähellä Jerusalemia ja ihmiset luulivat, että Jumalan valtakunta alkaisi pian, hän esitti tällaisen vertauksen oikaistakseen heidän käsitystään:

12 So He said, “A man of noble birth went to a distant country to lay claim to his kingship and then return.

12 »Aatelismies lähti pitkälle matkalle valtakuntansa pääkaupunkiin, missä hänet kruunattaisiin oman alueensa kuninkaaksi.

13 Beforehand, he called ten of his servants and gave them ten minas. ‘Conduct business with this until I return,’ he said.

13 Ennen lähtöään hän kutsui kymmenen palvelijaansa luokseen ja antoi heille kullekin leiviskän verran rahaa, että he sijoittaisivat sen mahdollisimman hyvin hänen poissaollessaan.

14 But his subjects hated him and sent a delegation after him to say, ‘We do not want this man to rule over us.’

14 Osa kansasta kuitenkin vihasi häntä ja ilmoitti, ettei hyväksynyt häntä kuninkaakseen.

15 When he returned from procuring his kingship, he summoned the servants to whom he had given the money, to find out what each one had earned.

15 Palattuaan hän kutsui koolle ne kymmenen miestä, joille oli antanut rahaa, saadakseen selville miten he olivat toimineet ja kuinka paljon voittaneet.

16 The first servant came forward and said, ‘Master, your mina has produced ten more minas.’

16 Ensimmäinen mies oli päässyt erittäin hyvään tulokseen: hänellä oli alkupääomaan verrattuna rahaa kymmenkertaisesti.

17 His master replied, ‘Well done, good servant! Because you have been faithful in a very small matter, you shall have authority over ten cities.’

17 ’Hienoa, sinä olet hyvä työntekijä!’ kuningas sanoi.’Koska olet hoitanut vaatimattoman tehtävän uskollisesti, annan nyt johdettavaksesi kymmenen kaupunkia.’

18 The second servant came and said, ‘Master, your mina has made five minas.’

18 Myös seuraavan miehen saavutus oli loistava – voitto oli viisinkertainen.

19 And to this one he said, ‘You shall have authority over five cities.’

19 Kuningas sanoi:’Hyvä, saat hallintaasi viisi kaupunkia.’

20 Then another servant came and said, ‘Master, here is your mina, which I have laid away in a piece of cloth.

20 Kolmas mies sen sijaan palautti vain saman summan, jonka oli saanut. Hän selitti:’Pidin sitä säästössä,

21 For I was afraid of you, because you are a harsh man. You withdraw what you did not deposit and reap what you did not sow.’

21 koska pelkäsin sinua. Sinun kanssasi on vaikea olla tekemisissä, kun sinä otat sellaistakin mikä ei ole sinun ja korjaat sieltä mihin et ole kylvänyt.’

22 His master replied, ‘You wicked servant, I will judge you by your own words. So you knew that I am a harsh man, withdrawing what I did not deposit and reaping what I did not sow?

22 Kuningas huusi:’Veltto vätys! Sinua kohtaan olenkin kova, niin kuin sanoit. Jos kerran niin hyvin tiesit, millainen olen,

23 Why then did you not deposit my money in the bank, and upon my return I could have collected it with interest?’

23 miksi et vienyt rahaani edes pankkiin, että olisin saanut nostaa sen korkoineen?’

24 Then he told those standing by, ‘Take the mina from him and give it to the one who has ten minas.’

24 Hän käski vieressä seisovien ottaa mieheltä rahat pois ja antaa sille, joka oli voittanut eniten.

25 ‘Master,’ they said, ‘he already has ten!’

25 ’Mutta hänellähän on tarpeeksi ennestäänkin’, he huomauttivat.

26 He replied, ‘I tell you that everyone who has will be given more; but the one who does not have, even what he has will be taken away from him.

26 Kuningas vastasi:’Aina käy niin, että ne, joilla on jo ennestäänkin, saavat lisää, ja ne joilla on vain vähän, menettävät senkin.

27 And these enemies of mine who were unwilling for me to rule over them, bring them here and slay them in front of me.’”

27 Ja nyt – tuokaa tänne kapinaan nousseet vastustajani ja teloittakaa heidät silmieni edessä.’»

28 After Jesus had said this, He went on ahead, going up to Jerusalem.

28 Lopetettuaan kertomuksensa Jeesus lähti kulkemaan oppilaidensa edellä Jerusalemia kohti.

29 As He approached Bethphage and Bethany at the Mount of Olives, He sent out two of His disciples,

29 Kun he tulivat Öljymäelle Beetfagen ja Betanian lähelle, Jeesus lähetti kaksi oppilastaan

30 saying, “Go into the village ahead of you, and as you enter it, you will find a colt tied there, on which no one has ever sat. Untie it and bring it here.

30 edellään seuraavaan kylään. Heidän piti etsiä sieltä tien viereen sidottu aasinvarsa, jolla kukaan ei ollut vielä ratsastanut. »Irrottakaa varsa ja tuokaa tänne», Jeesus pyysi.

31 If anyone asks, ‘Why are you untying it?’ tell him, ‘The Lord needs it.’”

31 »Jos joku kysyy, miksi otatte sen, sanokaa vain, että Herra tarvitsee sitä.»

32 So those who were sent went out and found it just as Jesus had told them.

32 Oppilaat löysivät täsmälleen sellaisen varsan, josta Jeesus oli puhunut.

33 As they were untying the colt, its owners asked, “Why are you untying the colt?”

33 Omistajat tulivat vaatimaan heiltä selitystä juuri kun he olivat irrottamassa varsaa. »Mitä te oikein teette?» he kysyivät.

34 “The Lord needs it,” they answered.

34 Oppilaat vastasivat: »Herra tarvitsee sitä!»

35 Then they led the colt to Jesus, threw their cloaks over it, and put Jesus on it.

35 He veivät varsan Jeesukselle ja riisuivat sen selkään vaatteitaan, ja Jeesus istui niille.

36 As He rode along, the people spread their cloaks on the road.

36–37 Myös väki levitti vaatteitaan tielle Jeesuksen eteen. Kun väkijoukko lähti laskeutumaan Öljymäen rinnettä, se rupesi kävellessään laulamaan ja ääneen ylistämään Jumalaa kaikista Jeesuksen tekemistä ihmeistä.

37 And as He approached the descent from the Mount of Olives, the whole multitude of disciples began to praise God joyfully in a loud voice for all the miracles they had seen:

38 “Blessed is the King who comes in the name of the Lord!” “Peace in heaven and glory in the highest!”

38 »Kunnia Jumalan lähettämälle kuninkaalle! Eläköön kuningas! Taivaatkin iloitsevat! Kunnia taivaan Jumalalle!» ihmiset huusivat.

39 But some of the Pharisees in the crowd said to Him, “Teacher, rebuke Your disciples!”

39 Jotkut fariseukset huomauttivat väentungoksen keskeltä: »Opettaja, sinun pitäisi hillitä oppilaitasi, kun he huutavat tuollaista.»

40 “I tell you,” He answered, “if they remain silent, the very stones will cry out.”

40 Jeesus vastasi: »Jos he olisivat hiljaa, nämä kivet puhkeaisivat huutamaan.»

41 As Jesus approached Jerusalem and saw the city, He wept over it

41 Kun he yhä etenivät lähemmäksi Jerusalemia ja Jeesus näki kaupungin edessään, kyyneleet tulivat hänen silmiinsä.

42 and said, “If only you had known on this day what would bring you peace! But now it is hidden from your eyes.

42 Hän sanoi itkien: »Ikuinen rauha oli ulottuvillasi, mutta torjuit sen, ja nyt on liian myöhäistä.

43 For the days will come upon you when your enemies will barricade you and surround you and hem you in on every side.

43 Vihollisesi piirittävät sinua, rakentavat vallin ympärillesi ja ahdistavat sinua joka puolelta.

44 They will level you to the ground—you and the children within your walls. They will not leave one stone on another, because you did not recognize the time of your visitation from God.”

44 Sinut ja lapsesi murskataan, eivätkä vihollisesi jätä kiveä kiven päälle, sillä olet hylännyt mahdollisuuden, jonka Jumala sinulle antoi.»

45 Then Jesus entered the temple courts and began to drive out those who were selling there.

45 Jeesus meni temppeliin ja alkoi ajaa kauppiaita pois myyntipöytiensä takaa.

46 He declared to them, “It is written: ‘My house will be a house of prayer.’ But you have made it ‘a den of robbers.’”

46 Hän huusi: »Raamattu sanoo:’Minun temppelini on tarkoitettu paikaksi, jossa rukoillaan, mutta te olette tehneet siitä rosvoluolan.’»

47 Jesus was teaching at the temple every day, but the chief priests, scribes, and leaders of the people were intent on killing Him.

47 Tämän jälkeen hän opetti joka päivä temppelissä. Ylipapit, muut uskonnolliset johtajat ja vaikutusvaltaiset ihmiset alkoivat tosissaan miettiä, miten saisivat hänet hengiltä.

48 Yet they could not find a way to do so, because all the people hung on His words.

48 He eivät kuitenkaan keksineet mitään, sillä kansa oli hänen puolellaan ja kuunteli tarkasti hänen jokaista sanaansa.